Douglas­kuusi

Posted · Add Comment

Pohjois-Amerikan jättipuu Douglaskuusi (Pseudotsuga menziesii) on pitkäikäinen, uljaisiin mittoihin venyvä havupuu. Kasvitutkimusmatkailija David Douglas toi sen Pohjois-Amerikasta Eurooppaan 1827. Kotiseudullaan […]

Haapa

Posted · Add Comment

Haavan tieteellinen nimi (Populus tremula) tarkoittaa värisevää poppelia. Haavan lehtien havina on tuttu äänimaailma useimmille suomalaisille. Suomalainen sanontakin tietää kuinka […]

Helmiora­pihlaja

Posted · Add Comment

Helmiorapihlajan pikkuiset ruusunkukat Viehättävä helmiorapihlaja (Crataegus x mordenensis ’Toba’) on pieni kukkapuu. Se kukkii puistojen alkukesän pökerryttävimmän kukinnan jälkeen, kirsikoiden […]

Jalo­pähkinä

Posted · Add Comment

Eksoottisen rehevä Jalopähkinät (Juglans) ovat nimensä mukaisesti eksoottisen näköisiä. Puut ovat matalahkoja mutta harvaoksaisia ja hyvin leveitä, joten ne vaativat […]

Katsura

Posted · Add Comment

Haistele ja ihaile! Eksoottisen näköinen katsura (Cercidiphyllun japonicum) on monien suosikkipuu. Jotkut enemmänkin puita nähneet sanovat että katsura on viehättävyydessään […]

Koivu

Posted · Add Comment

Betula verrucosa rauduskoivu, Betula pubescens hieskoivu Juhannuksen keskeinen puu on kansallispuumme rauduskoivu (Betula pendula). Juhannussaunaa ei voi kuvitella ilman koivuvihdan […]

Kuusi

Posted · Add Comment

Kuuntele ilon ja surun kuusta Kuusella – virallisesti metsäkuusella – (Picea abies) on vankka sijansa kulttuuriperinteessämme. Kuusta on pidetty toisaalta […]

Lasipalatsin­salava

Posted · Add Comment

Kasarmin kupeesta keskustan kuhinaan Narinkkatorin kulmalla, Paasikiven patsaan tuntumassa kasvaa nuori, metalliaidoin ympäröity salava. Puu ei olekaan mikä tahansa paju. […]

Makedonian­mänty

Posted · Add Comment

Makedonianmänty (Pinus peuce) eroaa meikäläisestä männystä ratkaisevasti siinä, että sen neulaset ovat viiden kimppuina, kun taas omalla männyllämme neulaset ovat […]

Mänty

Posted · Add Comment

Pinus silvestris Mänty on kuusen ohella tavallisin puu Suomessa. Se on havupuu, jolla on pitkät neulaset kahden neulasen nipuissa. Korkeita, […]

Omenapuu

Posted · Add Comment

”Omenapuiden suku on niin suuri ja kaunis, niin tasaisen kaunis, että on vaikea sanoa mitkä lajit olisivat suositeltavimpia” sanoi aikanaan […]

Pilvi­kirsikka

Posted · Add Comment

Toukokuun valkohattara Pilvikirsikka (Prunus pensylvanica) ei kuuluu Helsingin kaikkein yleisimpiin kaupunkipuihin. Uusilla asuinalueilla sitä kuitenkin näkee paljon, sillä 2000-luvulla se […]

Pylväshaapa

Posted · Add Comment

Ruotsin lahja kaupunkipuustovalikoimaamme Haavan kapeakasvuinen muoto pylväshaapa (Populus tremula ’Erecta’) on kapeakasvuisista puista meillä eniten istutettu. Erikoisen kasvutapansa takia se […]

Pylväs­tervaleppä

Posted · Add Comment

Suomalainen katupuulöytö Jos pylväshaapa on ruotsalaisten lahja kaupunkipuulajistoomme, kuuluu kunnia pylvästervalepästä (Alnus glutinosa ’Sakari’) Suomelle. Metsäbiologian tutkimusprofessori Sakari Saarnijoki löysi […]

Ruotsin­pihlaja

Posted · Add Comment

Äidillinen ruotsinpihlaja Mannerheimintien pohjoispää on komeana silloin, kun sen lähes 200 ruotsinpihlajaa (Sorbus intermedia) ovat täydessä kukassa. Ruotsinpihlajia näkee Helsingissä […]

Saarni

Posted · Add Comment

Viehkeä mutta vaatelias Lehtosaarni (Fraxinus excelsior), lyhyemmin pelkkä saarni, on hallanarka ja tulee jaloista lehtipuistamme viimeisenä lehteen. Muun luonnon jo […]

Schalinin­kirsikka

Posted · Add Comment

Ei sittenkään helsinkiläinen Schalininkirsikka (Prunus cerasus ’Rhexii’) on saanut suomalaisen nimensä Helsingin kaupunginpuutarhurina 1946–1957 toimineen Bengt Schalinin mukaan. Kaupungin Talin […]

Sembra­mänty

Posted · Add Comment

Sembramänty (Pinus cembra) muistuttaa kovasti makedonianmäntyä. Molemmilla pitkät neulaset ovat viiden kimppuina ja molempien latvukset ovat nuorena munanmuotoisia. Sembran alaoksat […]

Tammi

Posted · Add Comment

Kaunis puu jolla on voimaa Pohjolan luonnonvaraisista puuvartisista kasveista millään muulla ei elä yhtä laajaa eläimistöä kuin tammella: vanha tammi […]

Terijoen­salava

Posted · Add Comment

Pallonpyöreä terijoensalava Voi olla vaikea uskoa, että terijoensalavan (Salix fragilis ’Bullata’) kukkakaalimaisen pyöreä latvus ei ole taitavan leikkaamisen tulosta, vaan […]

Vaahtera

Posted · Add Comment

Vaahtera kukkii – on siis kevät! Kun vaahtera kukkii, Helsinki on ihanimmillaan! Vaahteran kukinnan aikaan koko luonto ryöpsähtää hetkessä heleän […]

Vuorijalava

Posted · Add Comment

Siemensadetta ja jalavataudin uhkaa Vuorijalava (Ulmus glabra) on Suomessa luonnonvarainen jalo lehtipuu, joka on meillä istutettuna monin verroin yleisempi kuin […]

Esplanadin­puisto

Posted · Add Comment

Rakastettu Esplanadi, lempinimeltään Espa, on Suomen kuuluisin puisto ja Helsingin vihreä sydän, jonne tullaan näyttäytymään, oleilemaan, kuulemaan musiikkia, katsomaan esityksiä, […]

Vanha kirkko­puisto

Posted · Add Comment

Vanha kirkkopuisto on keskustan suosituimpia oleskelupuistoja. Lempinimensä Ruttopuisto se sai 60-luvun nuorisolta ja lempinimi on käytössä vieläkin, vaikka ruttoon kuolleet […]

Lönnrotin puistikko

Posted · Add Comment

Vanhan kirkkopuiston vieressä, Lönnrotin kadun varrella on pieni puistikko, joka on nimetty kansalliseepoksemme Kalevalan luojan, Elias Lönnrotin (1802–1884) mukaan. Puistikon […]

Sinebrychoffin­puisto

Posted · Add Comment

Tämän alkujaan yksityisen puutarhan perusti venäläissyntyinen liikemies Nikolai Sinebrychoff (1786–1848). Sinebcrychoff keräsi liiketoimillaan merkittävän omaisuuden. Hänellä oli olutpanimo, viinapolttimo, laivatelakka, […]

Tähtitornin­vuori

Posted · Add Comment

Tähtitorninvuoren puisto oli 1900-luvun alussa kaupungin ensimmäinen kunnallinen puisto. Korkea mäki, josta oli hyvät näköalat merelle, oli muinoin ollut osa […]

Kaivopuisto

Posted · Add Comment

Kaivopuisto on yksi Helsingin tunnetuimmista, vanhimmista ja rakastetuimmista puistoista. Sen pinnanmuodot ovat vaihtelevia, käytäväverkosto polveileva, puut vanhoja ja näköala merelle […]

Eiranpuisto

Posted · Add Comment

Eiranpuisto, alkujaan Eiranpuistikko ja kansan suussa “Kukkapuisto” on syntynyt yhdessä Eiran kaupunginosan kanssa. Vuosien 1905–1907 kaavoitustyön yhteydessä ehdotettiin perustettavaksi pienehköjä […]

Meripuisto

Posted · Add Comment

Puistonauhan ensimmäinen puisto idästä katsoen päin on 2,27 hehtaarin kokoinen Meripuisto. Puisto jakautuu toiminnallisiin alueisiin ja avaraan puistotilaan. Kaivopuiston viereiseen […]

Rantakallion­puisto

Posted · Add Comment

Koko puistonauhan rakentaminen aloitettiin Rantakallionpuistosta. Puisto syntyi entisen satamaradan päälle ja sen pinta-ala on 0,48 hehtaaria. Puiston luonnonvaraiset puut, pensaat […]

Pyhiinvaeltajan­puisto

Posted · Add Comment

Telakkakadun toisella puolella on viehättävä Pyhiinvaeltajanpuisto. Puiston pinta-ala on 0,9 ha. Pyhiinvaeltajan puiston keskeinen elementti on näyttävä vesiallas. Allasta reunustaa […]

Hylkeen­pyytäjänkenttä

Posted · Add Comment

Tätä puistomaista aluetta voi erehtyä luulemaan taloyhtiön pihaksi, koska se sijaitsee talojen vieressä ja erillään muusta puistokokoaisuudesta. Hylkeenpyytäjänkenttä on taloyhtiöiden […]

Pyhän Birgitan puisto

Posted · Add Comment

Pyhän Birgitan puisto on saanut nimensä ainoan pohjoismaalaisen naispyhimyksen mukaan. Pyhä Birgitta eli 1300-luvulla. 2,11 hehtaarin puisto on kaupunkikuvallisessa solmukohdassa […]

Ursinin kallio

Posted · Add Comment

Ursinin kallio on eteläisen Helsingin vanhimpia puistoja. Tämä 5,14 hehtaarin puisto on saanut nimensä innokkaan uimarin, anatomian ja fysiologian professorin […]

Laivasto­puisto

Posted · Add Comment

Uudessa Katajanokan asemakaavassa osoitettu Laivastopuisto reunustaa koko asuinaluetta. Suunnitelman idea on se, että tuulen puolellekin, meren äärelle, haluttiin kävelyreitti, joka […]

Merikasarmin­puisto

Posted · Add Comment

Merikasarminpuisto on kunnostettu nykyiseen muotoonsa vuonna 1987. Katajanokan uusi asemakaava määritti puiston ja toi lähelle koulun, nuorisotalon ja korttelitalon, joiden […]

Linnan­puisto

Posted · Add Comment

Muuten tuulisten puistojen Katajanokka on saanut oman suojaisan ”pariisilaispuistonsa”, pienen keitaan tiiviisti rakennetun kaupunginosan keskelle, kun Katajanokan vankila ja sen […]

Ritaritalon puistikko

Posted · Add Comment

1800-luvulla tätä puistikkoa kutsuttiin nimellä Ritarihuoneentarhanne. Puistikko eli pieni puisto on hienostunut keidas tiiviissä Kruununhaassa. Puistikko kuuluu ritaristolle ja aatelistolle, […]

Säätytalon­puisto

Posted · Add Comment

Vuonna 1996 laadittiin Säätytalonpuiston kunnostamissuunnitelma. Se tehtiin yhteistyössä kaupungin eri hallintokuntien sekä Valtion kiinteistölaitoksen edustajien kanssa. Aidattu puisto on yksi […]

Snellmaninaukio

Posted · Add Comment

Suomen pankki on vuodelta 1883. Sen suunnitteli saksalainen arkkitehti Ludwig Bohnstedt. Suomen pankin edustan istutukset ovat valtiolliselle rakennukselle sopivia, selkeitä […]