Puisto on suunniteltu Töölön rakentamisen yhteydessä samoihin aikoihin muidenkin Töölön puistojen kanssa. Piirustuksista löytyy silloisen kaupunginpuutarhuri J.E. Blomqvistin nimi. Hän suomensi nimensä Arangoksi. Kirjailijanpuisto sai nykyisen nimensä 1956 kirjailijoiden Mikael Lybeck (1864–1925) ja Karl August Tavaststjernan (1860–98) katujen nimien johdattamana.

Puisto koostuu useista osista. Lastenlinnalta päin puisto alkaa istuskelupuistona, jossa on kukkaryhmiä ja kukkivia pensaita. Tämä puiston osa on nimetty Arvo Ylpön (1887–1992) puistoksi kuuluisan lastenlääkärin ja arkkiatrin mukaan vuonna 1987, jolloin Ylppö täytti 100 vuotta.

Puiston seuraavat osat koostuvat leikkialueesta ja pelikentästä. Lasten leikkialue on siirretty kauemmas Topeliuksenkadusta 2009 tehdyn peruskorjauksen yhteydessä. Nyt siellä on turvallista leikkiä. Kauniiden, vahvojen pensasaitojen ja tuuheiden puiden sisällä aukeaa hiekkapintainen, tasainen kenttämaisema. Tämä kesällä pallokenttänä toimiva alue jäädytetään talvisin luistelukentäksi.

Puistokokonaisuuden nauha nousee Topeliuksenkadun jälkeen rinteestä ylös Minna Canthin kadulle. Tämä on puiston kaunein osa. Rinteeltä aukeaa vaikuttava näköala pitkin puistoistutuksia aina Lastenlinnan tornin ruskeaan korkojulkisivuun näkymäakselin toisessa päässä.

KIrjailijanpuistossa on syytä käydä keväisin kun atsaleat kukkivat Satu Tegel
Keväisin Topeliuksenkadulle väriloistona leiskuvat Kirjailijanpuiston atsaleat keltaisina ja oransseina Hemmo Rättyä
Puistokokonaisuus käsittää kolme osaa: Arvo Ylpön istuskelupuiston, Kirjailijanpuiston leikki- ja pelikentän ja Topeliuksenkadun toisella puolen olevan Kirjailijanpuiston rinnepuiston, jossa kasvaa kukkivia puita ja pensaita Vladimir Pohtokari
Kirjailijanpuiston koristeomenapuu on yksi lisäykseen otetuista KESKAS-lajeista, se on saanut lajikenimekseen ’Kirjailija’ kasvupaikkansa mukaan Hemmo Rättyä

Käytävien reunoille rinteeseen on istutettu matalaa pensas- ja kukkakasvustoa. Keväisin Topeliuksenkadulle väriloistona leiskuvat atsaleat keltaisina ja oransseina. Aurinkoisena rinteenä puisto on suosittu oleskelupaikka.

Puiston toisena erikoisuutena ovat komeat koristeomenpuut. Rakennusviraston omenapuututkimusta tehtäessä ihmeteltiin neljän koristeomenan poikkeuksellisen tummia kukkia. Omenapuu on saanut lajikenimekseen ’Kirjailija’ kasvupaikkansa mukaan ja se on yksi lisäykseen otetuista KESKAS-lajeista. Kirjailijanpuistossa on syytä käydä keväisin, kun atsaleat ja koristeomenat ovat parhaimmillaan.

Kirjailijanpuiston yläosaan lahjoittivat kirjakauppa- ja kustannusala hienoja runopenkkejä elokuussa 2010. Penkkejä on yhteensä 12 ja niiden laatoissa on aforismeja ja runoja.