Sana arboretum tulee latinan kielen puuta tarkoittavasta sanasta arbor. Kirjallisuudessa sana on esiintynyt ensimmäisen kerran vuonna 1838. Arboretumilla tarkoitettiin sitä puutarhan osaa, jossa esiteltiin ja kasvatettiin eksoottisia puita. Nykyisin arboretumilla tarkoitetaan puistomaisesti tai puistometsänä hoidettua aluetta, johon on istutettu paljon erilaisia puita ja pensaita. Suomenkielinen nimi on puulajipuisto.

Arboretumeita tarvitaan tutkimuksen ja opetuksen sekä kasvinjalostuksen tarpeisiin. Suurelle yleisölle ne ovat mielenkiintoisia vierailukohteita juuri kasvirunsauden vuoksi, olo on kuin ulkomailla!

Hortenssian sylissä, Meilahden arboretum Elina Nummi
Japaninsiipipähkinän siemeniä, Meilahden arboretum Elina Nummi
Käärmekuusia, Meilahden arboretum Elina Nummi
Kolmihaarainen koivu, Meilahden arboretum Elina Nummi
Katsura, Meilahden arboretum Elina Nummi

Ihmisen tekemää kaupunkiluontoa

Meilahden arboretumin ”dynaaminen perennaistutus” on kokeiluistutus vuodelta 2012. Se edustaa uudenlaista, kestävämpää ja luonnonmukaisempaa perennojen eli monivuotisten ruohovartisten kukkakasvien käyttöä. Istutusten malli etsitään luonnosta, jossa kasvustot koostuvat useista, kerroksittain ja lomittain kasvavista kasvilajien sekoituksista.

Dynaamisen istutusalueen hoito poikkeaa tavanomaisesta ja on lähinnä ohjailevaa. Istutuksen on tarkoitus näyttää kukkivalta niityltä, jossa kasvit punoutuvat yhteen muodostaen vaihtelevia ja mielenkiintoisia yhdistelmiä. Siementaimia ei poisteta eikä ryhmää kastella. Kasvilajit saavat siirtyä istutusalueella paikasta toiseen. Luonto ohjailee istutusta vuosien myötä. Istutuksen ulkonäkö vaihtelee vuosittain myös sääolojen ja sademäärien johdosta.

Istutussuunnitelma

Perennaryhmä istutettiin syksyllä 2012 vanhojen, varjostavien mongolianvaahteroiden alle. Maan pintaan levitettiin kierrätyspaperista ja juuttiverkosta valmistettu rikkaruohonestomatto. Sen päälle siroteltiin 20 cm:n kerros perennamultaa.

Perennaryhmä koostuu 13 varjossa viihtyvästä kasvilajista. Niistä suunniteltiin kolme erilaista lajisekoitusta, joiden sommitelma esitett iin ohjeellisena tyyppiruutuna. Kussakin tyyppiruudussa oli 4–7 eri lajia. Istutusalue jaettiin 1,5 x 1,5 m:n kokoisiin ruudukoihin, joihin taimet istutett iin tyyppiruudukoiden mukaisesti.

Luonto hoitaa ja kiittää!

Kokeiluistutuksen kehittymistä on seurattu vuosittain. Ensimmäisten vuosien jälkeen istutus ei ole tarvinnut juuri minkäänlaista hoitoa. Se on kehittynyt itsestään samaan tapaan kuin luontaiset lehdot. Helsingin kaupunki on sitoutunut pitämään huolta luonnon monimuotoisuudesta. Siksi dynaamisia perennaistutuksia tullaan lisäämään viheralueillemme.

Meilahden arboretumin opastaulu (pdf)