Vuosaarenhuippu
Vuosaarenhuippu on muodostunut yhdeksi kummallisimmista virkistysalueista Helsingissä. Vuosien saatossa, ihmisten ja koneiden tekemän hienovaraisen muokkauksen ansiosta helsinkiläisillä on paikka, jonne voi kiivetä, jos alkaa tehdä mieli Lappiin. Mäeltä on upeat näköalat koko Helsinkiin ja Vuosaaren satamaan. Alueen korkein kohta on 60 metriä, muut laet 45 metriä merenpinnasta. Lintumiehet ovat ristineet täyttömäen Himalajaksi ja he tulevat tänne seuraamaan lintujen muuttoa.
Täyttömäki koostuu kahdesta alueesta. Vuosaaren entinen kaatopaikka on pinta-alaltaan 24 ha. Viimeinen jätekuorma sinne on kaadettu vuonna 1980. Tämän maisemointiin päästään vasta, kun sen sisällä muhivat kaatopaikkakaasut poistuvat. Poistumista on tehostettu uudella putkistolla. Tulevaisuudessa myös entisen kaatopaikan päällä kukkivat niittykasvit, kuten ketoneilikat, kielot ja erilaiset heinät. Tämä luontoalue kaipaa ihmisen huolenpitoa vielä pitkään.
Toinen alue on itse täyttömäki, jonne on kasattu ylijäämämassoja vuosikymmeniä. Täyttömäen pintamaat on tuotu Vuosaaren sataman rakennustyömaalta. Maansiirtokoneet ovat rahdanneet Käärmeniemestä 80 000 kuutiota maata. Maamassojen mukana tulivat myös maassa olevat siemenet. Näin jatkavat kasvit, eliöt ja sienirihmastot kasvuaan.
-
- Vuosaaren täyttömaalle rakennetaan mahdollisimman luonnonmukaisia biotooppeja. Kasvillisuuskokeiluja tehdään myös. Marli Masalin
Yli 60 hehtaarin kokoiselle, 60 metriä korkealle maantäyttöalueelle on muokattu tämän vuosikymmenen aikana avoin luontoalue, jossa kotimaiset luonnonkasvit kasvavat niitty- ja kallio-olosuhteissa luonnonmukaisesti. Alueella on 390 putkilokasvia ja runsaasti uhanalaisia, silmälläpidettäviä ja huomionarvoisia hyönteisiä.
Mäeltä löytyy kaikenlaista hassua, kuten pieni, suomainen lampi, kivinen kuru, ja ”istutettuja” keloja. Alueelle on muodostunut myös oma metsämansikoita kasvava mansikkamaa. Luonnonkasveja on kerätty rannikoilta ja niistä on otettu pistokkaita. Kiviä on kannettu Helsingin eri rakennustyömailta.
Täyttömäellä tavoitellaan tunturinäkymiä. Niinpä alueelle on istutettu matalia, karuissa olosuhteissa eläviä katajia, kanervia sekä ajuruohoja. Lasipalatsin luona kasvaneen vanhan piilipuun kanto toimitettiin Vuosaaren täyttömäelle 2.8.2007. Sen tärkeänä tehtävänä on toivottaa vieraat tervetulleiksi tutustumaan täyttömäkeen, sen kasveihin ja luontoelämään. Sinne on myös istutettu muitakin kantoja, ja tehty komea kivimuuri ihan vain sen vuoksi, että ihmiset voivat ihmetellä, että mikähän muuri se on!
Polut kiemurtelevat alueella ja myöhemmin rakennettava reitistö tulee palvelemaan sekä seudullista, että lähivirkistystarvetta. Osa reiteistä on valaistuja ja alueelle tulee myös ratsastusreitti, pyöräilyrata ja talvella valaistuja hiihtolatuja sekä lumilautailuun ja mäenlaskuun sopivia rinteitä.
Hankkeen isä on Staran luontotarhuri Jukka Toivonen apunaan innostuneet kesätyöntekijät. Toivonen ei halunnut alueesta tavallista puistoa. Siksi täyttömäki on jätetty kuoppaiseksi ja paikoin kiviseksikin. Toivonen uskoo, että kymmenen vuoden kuluttua alue on yksi Helsingin hienoimmista paikoista ja 30 vuoden kuluttua ei ihmisen kädenjälkeä enää lainkaan huomaa.
Täyttömäen ovat jo nyt valinneet kodikseen ketut, hirvet, ja kyykäärmeet. Siellä on nähty jopa ilves! Huipulta avautuu esteetön näkymä kaikkiin ilmansuuntiin, jonka vuoksi paikka soveltuu mainiosti petolintujen muuton havainnointiin. ”Himalajalla” onkin havaittu lukuisia harvinaisuuksia, kuten arohiirihaukka ja käärmekotka. Muista linnuista mainittakoon tikli, vuorihemppo ja tunturikiuru. Täyttömäki on saanut useita palkintoja luonnon monimuotoisuuden edistäjänä.
Täyttömäen elämää voi fanittaa ja seurata liittymällä facebook-ryhmään Vuosaaren täyttömäki.
Vuosaarenhuippu
Vuosaarenhuippu on muodostunut yhdeksi kummallisimmista virkistysalueista Helsingissä. Vuosien saatossa, ihmisten ja koneiden tekemän hienovaraisen muokkauksen ansiosta helsinkiläisillä on paikka, jonne voi kiivetä, jos alkaa tehdä mieli Lappiin. Mäeltä on upeat näköalat koko Helsinkiin ja Vuosaaren satamaan. Alueen korkein kohta on 60 metriä, muut laet 45 metriä merenpinnasta. Lintumiehet ovat ristineet täyttömäen Himalajaksi ja he tulevat tänne seuraamaan lintujen muuttoa.
Täyttömäki koostuu kahdesta alueesta. Vuosaaren entinen kaatopaikka on pinta-alaltaan 24 ha. Viimeinen jätekuorma sinne on kaadettu vuonna 1980. Tämän maisemointiin päästään vasta, kun sen sisällä muhivat kaatopaikkakaasut poistuvat. Poistumista on tehostettu uudella putkistolla. Tulevaisuudessa myös entisen kaatopaikan päällä kukkivat niittykasvit, kuten ketoneilikat, kielot ja erilaiset heinät. Tämä luontoalue kaipaa ihmisen huolenpitoa vielä pitkään.
Toinen alue on itse täyttömäki, jonne on kasattu ylijäämämassoja vuosikymmeniä. Täyttömäen pintamaat on tuotu Vuosaaren sataman rakennustyömaalta. Maansiirtokoneet ovat rahdanneet Käärmeniemestä 80 000 kuutiota maata. Maamassojen mukana tulivat myös maassa olevat siemenet. Näin jatkavat kasvit, eliöt ja sienirihmastot kasvuaan.
-
- Vuosaaren täyttömaalle rakennetaan mahdollisimman luonnonmukaisia biotooppeja. Kasvillisuuskokeiluja tehdään myös. Marli Masalin
Yli 60 hehtaarin kokoiselle, 60 metriä korkealle maantäyttöalueelle on muokattu tämän vuosikymmenen aikana avoin luontoalue, jossa kotimaiset luonnonkasvit kasvavat niitty- ja kallio-olosuhteissa luonnonmukaisesti. Alueella on 390 putkilokasvia ja runsaasti uhanalaisia, silmälläpidettäviä ja huomionarvoisia hyönteisiä.
Mäeltä löytyy kaikenlaista hassua, kuten pieni, suomainen lampi, kivinen kuru, ja ”istutettuja” keloja. Alueelle on muodostunut myös oma metsämansikoita kasvava mansikkamaa. Luonnonkasveja on kerätty rannikoilta ja niistä on otettu pistokkaita. Kiviä on kannettu Helsingin eri rakennustyömailta.
Täyttömäellä tavoitellaan tunturinäkymiä. Niinpä alueelle on istutettu matalia, karuissa olosuhteissa eläviä katajia, kanervia sekä ajuruohoja. Lasipalatsin luona kasvaneen vanhan piilipuun kanto toimitettiin Vuosaaren täyttömäelle 2.8.2007. Sen tärkeänä tehtävänä on toivottaa vieraat tervetulleiksi tutustumaan täyttömäkeen, sen kasveihin ja luontoelämään. Sinne on myös istutettu muitakin kantoja, ja tehty komea kivimuuri ihan vain sen vuoksi, että ihmiset voivat ihmetellä, että mikähän muuri se on!
Polut kiemurtelevat alueella ja myöhemmin rakennettava reitistö tulee palvelemaan sekä seudullista, että lähivirkistystarvetta. Osa reiteistä on valaistuja ja alueelle tulee myös ratsastusreitti, pyöräilyrata ja talvella valaistuja hiihtolatuja sekä lumilautailuun ja mäenlaskuun sopivia rinteitä.
Hankkeen isä on Staran luontotarhuri Jukka Toivonen apunaan innostuneet kesätyöntekijät. Toivonen ei halunnut alueesta tavallista puistoa. Siksi täyttömäki on jätetty kuoppaiseksi ja paikoin kiviseksikin. Toivonen uskoo, että kymmenen vuoden kuluttua alue on yksi Helsingin hienoimmista paikoista ja 30 vuoden kuluttua ei ihmisen kädenjälkeä enää lainkaan huomaa.
Täyttömäen ovat jo nyt valinneet kodikseen ketut, hirvet, ja kyykäärmeet. Siellä on nähty jopa ilves! Huipulta avautuu esteetön näkymä kaikkiin ilmansuuntiin, jonka vuoksi paikka soveltuu mainiosti petolintujen muuton havainnointiin. ”Himalajalla” onkin havaittu lukuisia harvinaisuuksia, kuten arohiirihaukka ja käärmekotka. Muista linnuista mainittakoon tikli, vuorihemppo ja tunturikiuru. Täyttömäki on saanut useita palkintoja luonnon monimuotoisuuden edistäjänä.
Täyttömäen elämää voi fanittaa ja seurata liittymällä facebook-ryhmään Vuosaaren täyttömäki.
Vuosaarenhuippu
Pinta-ala yli 60 ha
Suunnittelija Jukka Toivonen, 1980–1990-luku