Josafatin komeat kalliot Helsinginkadun ja Josafatinkadun välissä ovat kehys tälle kalliolaisten suosimalle auringonotto- ja piknikpuistolle. Se muodostaa Tauno Palon puiston kanssa viheraluekokonaisuuden. 1901 kaavassa kalliot oli kaavoitettu rakentamiselle, mutta vuosikymmeniin ei tapahtunut mitään ja kalliot olivat leikki- ja pyykinkuivauspaikana. 1900-luvun alussa työläisnaiset pesivät pyykkiä paremmalle väelle lisäansioita saadakseen. Tästä muistuttaa työläisäidin patsas Sturenkadun ja Läntisen Brahenkadun kulmassa.
Kalliot olivat vaarassa joutua dynamiitin murskaamaksi, kun alueelle suunniteltiin 1970-luvulla asuntoja. Toisin kuitenkin kävi. Asukkaat perustivat puistoliikkeen, joka esti hankkeen. Tästä liikkeestä on muistolaatta kallion kyljessä Helsinginkadun varrella.
Laaksoa, jossa nyt kulkee Helsinginkatu, kutsuttiin Josafatinlaaksoksi ja siitä johdettiin nimi Josafatinkadulle ja kallioille. Raamatulliset nimet olivat tyypillisiä 1800-luvulla Helsingin pohjoispuolella sijaitseville, kaukaisille paikoille. Josafatinlaaksossa oli Jumala tuomitseva pakanat, Joelin kirjan mukaan.
Puiston upeita kallioita on korostettu kasvein. Puistoalueen kulmauksiin on istutettu puuryhmiä, kuten kirsikkapuita. Helsinginkadun ja Kirstinkadun risteyksessä on matala muuri, joka selventää puiston rajaamista katuihin nähden. Kallion laella on kallionpainanteeseen rakennettu pieni lampi, jonka ympärillä kasvaa perennoja ja siitä alas lorisevan puron päätepisteessä on pieni oleskelutila.
Puistossa on leikkipaikka sekä sen yhteyteen rinteeseen rakennettu pieni katsomo ja esiintymistila. Kallioiden välissä olevat tasanteet ovat nurmipintaisia oleskelupaikkoja. Itäosassa sijaitsee pieni hiekkaleikkipaikka.