Pikku Huopalahden puistot ovat yleisilmeeltään varsin luonnonmukaisia ja avoimia kuten Korppaanpuistokin. Täällä on mukava kävellä tai retkeillä, seurata vuodenaikojen vaihtelua tai palstaviljelijöiden touhuja. Nimi Korppaa tulee vanhasta talonpoikaistalon nimestä ”Korpas”. Kuninkaan vouti Anders Korp omisti kyseisen tilan 1500-luvulla.
Puistoon johtaa kaareva portti Lapinmäentien puoleisesta päästä. Portin edustalla on pyöreä aukio, perennaryhmä ja portin pielissä kasvaa marjakuusia ja tuijia. Portista oikealle on viljelypalstoja ja vasemmalla puolella pensaiden ja puiden siimeksessä pallokenttä. Ne olivat alueella jo ennen puistoa ja säilytettiin osana sitä. Viljelypalsta-aluetta taas ympäröivät terijoensalavaistutukset. Terijoensalavat jakavat osiin myös palstojen jälkeen tulevat oleskelualueet, joita on neljä. Oleskelualueilla on penkkejä ja perennoja ovaalinmuotoisissa ryhmissä. Kurjenpolvet ja päivänliljat sekä korkeat punalatvat ilahduttavat kukinta-aikana.
Puiston halkaisee pieni puro, nimeltään Korppaanoja, jonne on kerätty hulevesiä Etelä-Haagan alueelta. Puroa ympäröivä niitty on säilytetty luonnonmukaisena. Puron pintavedet johdetaan ovaalinmuotoiseen lampeen, josta vesi virtaa leveänä purona luonnonlammen kautta Pikku Huopalahteen. Lammen rannalla näkee usein seurueita piknikillä tai pelaamassa frisbeeta ja muita puistopelejä.
