Vuonna 1996 laadittiin Säätytalonpuiston kunnostamissuunnitelma. Se tehtiin yhteistyössä kaupungin eri hallintokuntien sekä Valtion kiinteistölaitoksen edustajien kanssa. Aidattu puisto on yksi tiheästi rakennetun kaupunginosan harvoista vihreistä ympäristöistä ja käyttöpaineet sille ovat melkoiset. Vakinaiseen ulkoiluun puistoa käyttävät myös kaupungin päiväkoti Vironniemi sekä kaksi yksityistä puistotätiä.
Vuoden 1996 kunnostuksessa palautettiin puiston vanhoja, historiallisia elementtejä. Puiston vanhat lehmukset ja saarnet saivat jäädä. Säätytalon ja Helsingin hienoimman suihkulähteen aikakaudelta puistoon palautettiin tietty symmetria ja arvokkuus: tiukasti muotoon leikattuja pensasaitoja, kaarevia puistokäytäviä ja niiden kulmauksiin istutettuja eksoottisia pensasryhmiä ja pieniä kukkivia kirsikkapuita sekä komea kesäkukkaryhmiä.
Historiasta juontaa juurensa myös paviljonki, jonka rakenteisiin saatiin mahtumaan kaikki puistossa tarvittavat säilytystilat. Paviljonki ei kestänyt käyttöä eivätkä säilytystilat toimineet, joten puistoon tehtiin erilliset lelulaatikot. Lasten leikkipaikka on sijoitettu aurinkoiselle keskiaukealle kaarevan käytävän sisäpuolelle. Leikkivälineiden suunnitellussa ja värityksessä on otettu huomioon historiallinen miljöö.
Säätytalon edessä on Walter Runebergin (1838–1920) tekemä rintakuva joka esittää senaattori Mecheliniä. Leo (Leopold) Mechelin (1839–1914) oli autonomian ajan loppupuolen tärkeimpiä suomalaisia poliittisia johtajia. Hän oli oikeusoppinut ja valtio-opin asiantuntija ja puolusti venäläistämistoimien aikana Suomen oikeuksia perustuslaillisista lähtökohdista käsin.
Mechelin muodosti 1905 hallituksen, ns. Mechelinin senaatin, jota on pidetty Suomen ensimmäisenä poliittisena hallituksena. Walter Runeberg (1838–1920) valoi pronssisen rintakuvan 1909 Helsingin asukkaiden lahjaksi 70-vuotiaalle Mechelinille. Muotokuvaa säilytettiin aluksi Ateneumin taidemuseossa, mutta 1943 Pro Helsinki -säätiö sijoitutti sen nykyiselle paikalleen Säätytalon puistikkoon. Muotokuva on Walter Runebergille tyypillistä ihanteellista realismia.
Säätytalo rakennettiin keisari Aleksanteri I:n (1777–1825) käskystä vuonna 1890. Sen on suunnitellut arkkitehti Gustaf Nyström (1856–1917). Siellä kokoontuivat vain aatelittomat säädyt eli papisto, porvarit ja talonpojat. Kun Suomeen tuli 1906 yksikamarinen eduskunta, talo kävi liian pieneksi. Nykyisin taloa käytetään valtioneuvoston ja valtion keskushallinnon kokous- ja juhlatilana.
