Viikin latokartano perustettiin Viikin talonpojilta pakkolunastetuille maille Viikkiin tuottamaan viljaa ja rehua Helsingin perustajan, kuningas Kustaa Vaasan kuninkaankartanolle. 1571 venäläiset tuhosivat kuninkaankartanon. Viikin latokartano puolestaan toimi maaherran virka-asuntona 1600- ja 1700-luvuilla. Kartanon maille Vantaanjoen läheisyyteen muodostui 1910-luvulla vähäinen Viikinmäen asutus.
Viikki liitettiin Helsinkiin vuoden 1946 alueliitoksissa, samoin Pihlajamäki ja Pihlajisto tulivat osaksi Helsinkiä, osana Malmin kylää. Pihlajamäki suunniteltiin ja rakennettiin pääosin vuosina 1959–1965. Se oli ensimmäisiä aluerakennuskohteita Suomessa. Alueen asemakaavan laati vuonna 1960 arkkitehti Olli Kivinen. Muita alueen suunnittelussa mukana olleita arkkitehtejä olivat Helsingin Asunto-osuuskunta Hakan (Pihlajamäen koillisosa) asunto-osaston arkkitehdit Esko Korhonen ja Sulo Savolainen sekä Saton (Pihlajamäen lounaisosa) alueen arkkitehtuurikilpailun voittanut Lauri Silvennoinen. Heihin tutustut arkkitehtuuripolun sivuilla.