-
Pihlajamäen historiaa
-
Kiillepuisto ja Vuolukivenpuisto
-
Pihlajamäen nuorisopuisto
-
Hiidenkirnut Aarnipata ja Rauninmalja
Pihlajamäki täytti vuonna 2012 50 vuotta. Se on niin sanottu metsälähiö. Pihlajamäen jylhälle luonnolle on tyypillistä kallioiset ja metsäiset mäet, joiden välissä on pieniä laaksonpainanteita. Vantaanjoki virtaa kaupungin länsilaidalla. Joen varrella on sekä metsäisempiä kohtia että viljelymaata.
Pihlajamäen arvo perustuu moniin asioihin, aina väljästä luonnonympäristöstä pieniin rakennusten yksityiskohtiin asti. Rakentamista leimaa usein tarkoin harkittu vähäeleisyys. Talot on sijoitettu jylhään luonnonmaisemaan luonnon ehdoilla. Pihlajamäen asemakaavalliset ja arkkitehtoniset arvot modernin ajan mallilähiönä on huomattu. Sieltä löytyy jopa Helsingin ensimmäinen arkkitehtuuripolku, joka toteutettiin Lähiörahaston avulla. Koko 1960-luvulla rakennettuun Pihlajamäkeen ollaan tekemässä suojelukaavaa ja sen puitteissa suojellaan myös luonnonmukaiset puistot ja maisema. Pihlajamäessä on asukkaita noin 7 500 henkeä.
Pihlajamäen yhteydessä voidaan jo puhua muodikkaasti ”retropuistoista”. Puistoissa ovat pääosassa metsät, kalliot ja lammet, joita ihminen on kunnioittaen ja varovaisesti muokannut paremmin kulutusta ja toiminnallisuutta kestäväksi.