Roihuvuoren vesitornin alapuolella oleva Roihuvuoren aluepuisto, aurinkoinen, nurmikkoa ja puita kasvava rinne alkoi muuttua Kirsikkapuistoksi, kun sinne istutettiin ensimmäiset 52 kirsikkapuuta Maailman ympäristöpäivänä 2007. Vuonna 2022 kirsikkapuita on istutettu yli 250 kpl. Puut ovat pääasiassa meillä hyvin menestyneitä rusokirsikoita, Prunus sargentii, mutta muitakin lajikkeita on istutettu pienemmissä määrin.
Kaikki alkoi siitä, kun Helsingin kaupungin rakennusvirasto sai vuoden 2005 tienoilla aloitteen Helsingissä asuvalta japanilaiselta yrittäjä Norio Tomidalta kirsikkapuiston perustamisesta. Hänen ideansa ydin oli, että täällä asuvat japanilaiset lahjoittavat kirsikkapuut, pienen palan Japania, Helsingille kiitokseksi siitä, että Helsinki on niin hyvä paikka asua. Norio Tomidan innostamina puiden lahjoittajiksi löytyi joukko Suomessa asuvia japanilaisia.
Rakennusviraston suunnittelija Kaisu Ilonen keksi puille paikaksi Roihuvuoren aluepuiston aurinkoisen rinteen, jossa kirsikkapuut viihtyvät. Myös toisen japanilaistyylisen puiston sijainti noin 700 metrin päässä puolsi paikan valintaa. Rakennusviraston Hyvä kasvaa Helsingissä -liike tarttui viehättävään ideaan ja ryhtyi etsimään puistolle yrityskumppaneita tukemaan puiston perustamis- ja hoitokustannuksia. Neljä japanilaistaustaista yritystä saatiin mukaan. Helsingin japanilaisten, yritysten ja kaupungin yhteistyöllä puut istutettiin vuoden 2009 loppuun mennessä. Helsinkiläiset ja täällä vierailevat saavat ihastuttavan kohteen, jossa voi viettää keväällä kukinnan aikaan hanamia yhdessä japanilaisten kanssa.
Puiston yläosan liuskekivetyllä tasanteella on lahjoittajien nimikkopaalu ja japanilaistyylisiä penkkejä. Ylärinteestä, metsän puolelta, lähtee myös puistokäytävä, joka johtaa toiseen pikku Japaniin eli Japanilaistyyliseen puutarhaan. Sen reitin varrelle on ajateltu kokeilla myös arempia kirsikkalajeja. Roihuvuorelaiset istuttavat joka vuosi vuoden roihuvuorelaiselle kirsikkapuun, joten nämä puut tulevat olemaan leimallisia juuri tälle kaupunginosalle.
Hanami – kirsikankukkien katselua
Hanami, suomeksi kukkien katseleminen, on Japanin merkittävin vuotuinen kansanjuhla. Hanami ajoittuu kirsikkapuiden kukintaan, joten sen ajankohta vaihtelee vuosittain sääolojen mukaan. Kukinnan edistymistä seurataan innokkaasti tiedotusvälineistä. Kukinnan ollessa parhaimmillaan japanilaiset kerääntyvät sankoin joukoin puiden alle ihailemaan Sakuran eli kirsikan lyhytaikaista kukintaa.
Äitienpäivänä 2008 vietettiin Roihuvuoren kirsikkapuistossa ensimmäistä hanami-juhlaa, joka kenties oli maailman pohjoisin hanami. Helsingissä toimivat Japani-yhdistykset ja Roihuvuori-seura olivat mukana järjestelyissä. Juhlaan osallistui melkein 300 ihmistä. 2020–luvulla hanamissa vierailee noin 30 000 ihmistä. Koko kukinnan ajan puistossa on eväsretkeläisiä kirsikankukkia ihailemassa. Hanamista on tullut rakastettu traditio kaupunkiimme, jossa suomalaiset ja täällä asuvat japanilaiset voivat kohdata ja jakaa elämyksen yhdessä, kiitos Norio Tomidan ja aktiivisten roihuvuorelaisten. Voit ilmoittautua hanamitiedotuksen postituslistalle sivuilla www.roihuvuori.fi/hanami
”Miten ovatkaan / maailmamme kaltaiset/ kirsikan kukat:/ silmissä puhjettuaan/ ne silmissä kuihtuvat.” tekijä tuntematon
Peruskorjaus nosti puiston arvoiselleen tasolle
Puiston suuri suosio sai aikaan sen, että puisto haluttiin peruskorjata enemmän japanilaistyyliseksi ja parantaa puiston mahdollisuuksia toimia tapahtumapaikkana.
Vuosina 2020–2022 valmistuneessa peruskorjauksessa rakastettu puisto sai edustavan, japanilaishenkisen ilmeen ja entistä paremmat puitteet tapahtumien järjestämiseen. Tapahtumakenttä muotoiltiin uudelleen ja kentälle laitettiin tapahtumasähköpisteet. Koko kuoppainen nurmialue uudistettiin.
Puiston kaakkoisosan vesiuoma laajennettiin ja padotettiin siten, että puistoon syntyi kaunis lampimainen vesipinta istutuksineen. Padotuksen myötä myös mereen laskevan veden laatu paranee. Muutoksilla estetään myös vesien tulviminen Abraham Wetterintielle.
Uudet istutukset vahvistavat puiston japanilaista tunnelmaa. Vesistön lähelle istutetiin yhteensä 90 kappaletta eri lajisia kirsikkapuita, jalopähkinöitä sekä jalokuusia. Lammen ympäristön iiristarhaan istutettiin 2 800 kappaletta erilaisia iiriksiä. Puiston keväässä hurmaavat kukkivien kirsikoiden lisäksi 70 000 sipulikukkaa.
Pääsisäänkäynti Sahaajankadun ja Abraham Wetterintien kulmauksessa sai upean portin ja aukion istutuksineen. Kaksi komeaa puusiltaa, rannan uusi oleskelulaituri ja piknikpöydät lisäävät puiston käyttömukavuutta. Kunnostustyöt maksoivat reilut kaksi miljoonaa euroa. Peruskorjauksen suunnitteli maisema-arkkitehtitoimisto Näkymä Oy. Rakentamisen hoiti kaupungin oma rakentamispalvelu STARA.
Puiston peruskorjausta juhlistettiin Puun päivänä 27.9.2022. Juhlassa apulaispormestari Daniel Sazanov istutti puun vuonna 2022 syntyneiden lasten kunniaksi. Valtuustoaloitteesta alkanut perinne lapsille istutettavasta puusta alkoi vuonna 2021, jolloin Kalasatamanpuistoon istutettiin vaahtera vuoden 2021 lapsille. Vuoden 2022 lapset saivat rusokirsikan, jonka lajike on Rancho. Puun kastelun hoitivat roihuvuorelaiset lapset.
