Kaupunkiympäristö kohentui merkittävästi, kun vaikutusvaltainen prokuraattori, vapaaherra Carl Johan Walleen (1781–1867) rakennutti Hesperianpuiston eteläosaan vuokraamalleen maalle entisen ns. ”Majatalon haan” maille vuonna 1843 Hakasalmen huvilan Helsingin kaupungin silloisten rajojen ulkopuolelle.
Berliiniläinen arkkitehti E.B.Lohrman laati piirustukset kauniin maakartanon malliin. Alue oli ennen rakentamista rumaa ja puutonta, epäterveellistä, alavaa suomaata, joka kuivatettiin uuden puutarhan tarpeisiin. Walleen perusti huvilansa ympäristöön puistomaisen puutarhan ja istutti sinne puita. Osa tästä puistosta tuhoutui vuonna 1860, kun siitä jouduttiin luovuttamaan alue rautatietä varten.
Huvilan viimeinen yksityinen omistaja oli Walleenin tytärpuoli, mahtinainen Aurora Karamzin (1808–1902). Kun alueen vuokra-aika oli päättymässä, Helsingin kaupunki lunasti Hakasalmen huvilan rakennukset maksaen niistä vuonna 1896 everstinna Aurora Karamzinille 60 000 markkaa.
Everstinna sai asua huvilassa kuolemaansa asti v.1902. Puisto avattiin yleisölle v. 1903. Hakasalmen huvilaan asettuivat Valtion historiallinen museo (nyk. Kansallismuseo) ja Taideteollisuusmuseo. Vuonna 1912 alakertaan asettui Helsingin kaupunginmuseo, jonka yhtenä näyttelytilana huvila nykyään yhä toimii. Hakasalmen huvilan sivurakennuksessa toimii jälleen kahvila.
Huvilan pihapiiriä koristaa historialliseen tyyliin tehty kesäkukkaryhmä. Myös huvilan edustalla kasvaa vanhan ajan perennoja, kuten tammiunikkoa. Piharakennuksen takaa voi etsiskellä hautakiveä, jonka alla lepää Auroran koira. Puisto menetti palasen länsireunaansa 2008, kun louhintatöitä tehtiin Musiikkitalon huoltotunnelia varten. Historiallista puistoa herättiin puolustamaan liian myöhään.
Arkkitehti Alvar Aallon (1898–1976) marmorinen kongressi- ja konserttitalo Finlandiatalo rakennettiin puistoon suositun pesäpallokentän paikalle 1967–1971 ja sen kongressisiipi vuosina 1973–1975. Talo on yksi Aallon päätöistä. Sen kipristelevät Carraran marmorilaatat ovat aiheuttaneet päänvaivaa rakennusviraston korjausinsinööreille. Talon toiminnasta ja tilojen vuokrauksesta vastaa Helsingin kaupunki.
Finlandiatalon pihassa on upeita poppeliryhmiä, marjakuusia ja komea lehtikuusi sekä Presidentti Urho Kekkoselle (1900–1986) omistettu muistomerkki Lähde, jonka on suunnitellut kuvanveistäjä Pekka Jylhä (s. 1955).
Teoskokonaisuus julkistettiin presidentti Kekkosen syntymän satavuotispäivänä 3.9.2000 presidentti Tarja Halosen ja kutsuvieraiden läsnä ollessa. Lähteestä tuli niin sorsien kuin yöuimareiden suosima allas ja niinpä siihen jouduttiin asentamaan melko pian avajaisten jälkeen tikkaat, vaikka koristealtaassa uiminen onkin kielletty. Sorsien ulosteet ja puiden lehdet aiheuttavat ongelmia altaan pumppujärjestelmässä.
Puisto liittyy lähes saumattomasti Hesperianpuistoon, raja kulkee puistokäytävällä, joka menee Finlandiatalon itäpuoleisen näköalakukkulan alapuolella olevalla käytävällä.
