Engelin aukio on nimetty Helsingin historiallisen keskustan suunnittelijan, arkkitehti Carl Ludvig Engelin (1778–1840) kunniaksi.
Engelin aukion puisto valmistui vuonna 1920. Se edustaa pelkistettyä arkkitehtoonista tyyliä yksinkertaisine geometrisine muotoineen. Puisto koostuu tiukan geometrisestä rinnepuistosta ja orapihlaja-aidan reunustamasta aukiosta. Puiston penkit ovat valkoiseksi maalattuja, puisia penkkejä, samaa mallia kuin Kaivopuistossa. Ne tehtiin puiston kohennuksen yhteydessä 1990-luvun lopulla vanhojen piirustusten mukaan, käsityönä. Saman kohennuksen yhteydessä puistoon tuli vanhan mallin mukainen kukkaryhmä, ns. tapettiryhmä.
Rinteessä on Aimo Tukiaisen veistos Juhani Aho ja rinnepuisto on myös kirjailijan mukaan nimetty. Juhani Aho, alkujaan Johannes Brofeldt (1861–1921), oli ensimmäinen suomenkielinen ammattikirjailija. Hänellä oli ratkaiseva merkitys suomalaisen proosakielen kehitykselle ja 1800-luvun lopun eurooppalaisten kirjallisuusvirtausten esittelylle Suomessa. Aho oli keskeinen hahmo aikansa kulttuurielämässä, mm. Nuori Suomi -taiteilijaryhmän piirissä. Kirjailijantyönsä ohessa hän teki merkittävän uran lehtimiehenä ja kääntäjänä. Juhani Ahon patsas paljastettiin kirjailijan syntymän 100-vuotisjuhlien kunniaksi v. 1961. Aloite veistokseen tuli Juhani Aho -seuralta ja realistisen täysvartalomuotokuvan sai tehtäväkseen kuvanveistäjä Aimo Tukiainen (1917–1996). Aimo Tukiainen valoi veistoksia kaksi kappaletta, toinen pystytettiin Iisalmeen, myös 1961. Veistos on pronssia ja sen korkeus on 2,8 metriä. Juhani Aho asui puolisonsa, taidemaalari Venny Soldan-Brofeldtin (1863–1945) kanssa elämänsä viimeiset vuodet talossa, jonka edustalle teos on sijoitettu (Armfeltintie 6). Veistoksen edessä kasvaa ryhmäruusuja.
