Vesalassa sijaitsee nimensä mukaisesti varsinainen Aarrepuisto, jonka kaltaista ei ole Helsingissä toista. Mellunmäen metroasemalta tultaessa ylitetään Länsimäentie Aarteenetsijänsillan kautta. Puisto on sillalta katsoen vasemmalla, Aarteenetsijäntien ja Aarteenetsijänkujan välissä ja pitkiltä reunoiltaan se rajoittuu 1980-luvun kerrostaloihin. Laaksomaisen puiston pohjukassa mutkitteleva Mellunkylänpuro on puiston erityispiirre. Purossa on myös viehättävä pieni koski, joka solinallaan levittää puistoon miellyttävää veden ääntä.
Puisto kunnostettiin luonnonmetsästä puistomaiseksi vuonna 1993, jolloin sinne tehtiin mm. polkuverkosto ja viisi puusiltaa purojen ylitse. Alkuperäinen, vanha kuusikko kuitenkin kärsi ympäröivästä rakentamisesta ja koko puisto ränsistyi varsin pian ja oli ilmeeltään synkkä ja pimeä.
EU:n Urban II -ohjelman turvin puistosta päätettiin tehdä 2000-luvulla helmi alueelle, kaunis ja kasvirunsaudeltaan upea puisto. Urban II -ohjelman keskeisenä tavoitteena oli asukkaiden osallistumisen avulla vahvistaa alueen vetovoimaisuutta ja parantaa lähiympäristöä. Siinä Aarrepuistossa on onnistuttu, se on Itä-Helsingin ikioma nähtävyys. 600000 euron satsaus ei ole ollut turha.
Kasvillisuuden suunnittelun lähtökohdaksi otettiin 1946–1957-luvulla vaikuttaneen, kasvien rakastajan ja innokkaan kokeilijan, kaupunginpuutarhuri Bengt Schalinin henki. Hän korosti kasvien värimaailmaa kukintojen, syysvärien ja lehtien eri sävyjen kautta. Schalin peruja ovat useimmat Helsingin puistojen kasviharvinaisuudet.
Puiston puolivälissä on oleskelutasanne, josta johtaa kiviset portaat puiston laaksoon, puroon levennetylle lammelle. Puistossa on istuskeluun sopiva leveä kivimuuri, joka tukee kukkivia perennamattoja jyrkässä rinteessä. Puiston valaistus ja kalusteet on myös uusittu ja kasveja nostetaan esiin kohdevalaisulla. Silloilta on hauska tarkkailla veden liikkeitä. Mellunkylänpuron rannat on kivetty tai sidottu rantakasvien avulla, veden äärelle on helppo päästä vaikka laivoja uittamaan. Purolammen pintaa on mahdollista säädellä pohjapadon avulla.
Puisto on jaettu erityyppisiin kasvillisuusjaksoihin, jotka on saatu aikaan koristepensailla, eksoottisilla lehti- ja havupuilla sekä monivuotisilla perennoilla ja saniaisilla. Puistossa kukkii keväästä syksyyn ja varsinkin syksyllä siellä voi nauttia myös upeiden syysvärien leimusta. Osittain jäätyvä puro antaa talviselle puistolle runollisen ilmeen.
Haitallinen vieraslaji jättipalsami uhkaa levitä puistoon. Onneksi asukkaat ja puistokummit ovat kitkeneet sitä talkoilla.
Aarrepuistossa kohtaat huntuvaahteran, ussurinpihdan, katsuran tai piikkiaralian. Miltä mahtaa näyttää korkkipuu, huisku-unikko tai amerikanpyökki? Yhteensä 113 eri kasvilajia, yli 6000 kasvia kukkasipulit mukaan lukien ilahduttaa puistossa kulkijoita. Aarrepuisto palkittiin Vuoden ympäristörakenne -palkinnolla vuonna 2008. Palkinnon myöntää Puutarhaliitto ry, rakennustuoteteollisuus RTT ja Betonikeskus.
