Pihlajamäen rakennetut ja rakentamattomat viheralueet sekä talojen väljät tontit liittyvät saumattomasti toisiinsa ja siksi alue voikin ylpeillä hyvillä ulkoilumahdollisuuksillaan. Kiillepuisto ja Vuolukivenpuisto muodostavat yhtenäisen viheraluekokonaisuuden. 1960-luvun puolivälissä rakennettu, 1,56 hehtaarin Kiillepuisto on suurelta osin luonnontilainen. Avokalliot ja kalliomännyt ovat sille tunnusomaisia. Puiston läheisyydessä on päiväkoti ja siksi puiston tulee soveltua lasten leikeille.

Vuonna 2005 ränsistyneessä puistossa tehtiin Molino Oy:n suunnittelema peruskorjaus 1960-luvun henkeä kunnioitten. Puiston keskellä oleva kuusikulmainen kahluuallas sai ympärilleen aurinkoisen oleskelunurmen. Valitettavasti tätä kirjoitettaessa ei vielä ollut ratkaistu ongelmaa, saako altaaseen laittaa vettä, koska puisto ei ole valvottu ns. leikkipuisto.

1960-luvun puolivälissä rakennettu Kiillepuisto on suurelta osin luonnontilainen. Avokalliot ja kalliomännyt ovat sille tunnusomaisia, Pihlajamäki Roy Koto
Meininki on letkeää Pihlajamäki goes Blues -tapahtumassa, Kiillepuisto Päivi Seikkula
Viihtyisässä Kiillepuistossa on ikään kuin mäntymetsän sylissä, puisto toimiikin pihlajamäkeläisten olohuoneena Päivi Seikkula
Kiillepuistosta näkee Saton tornitaloille, jotka ovat koko Pihlajamäen tunnuskuva Roy Koto

Altaan ympäristö ja luonnonkalliot liitettiin toisiinsa betonikiveyksellä ja kallioiden päälle, mäntyjen katveeseen rakennetuilla puisilla terasseilla. Leikkivälineitä uusittiin ja pusikoituneita näkymiä avattiin. Nyt puistosta näkee Saton tornitaloille, jotka ovat koko Pihlajamäen tunnuskuva. Viihtyisässä puistossa on ikään kuin mäntymetsän sylissä. Puisto toimiikin pihlajamäkeläisten olohuoneena ja kesäkuisen Pihlajamäki goes blues ilmaisfestarin näyttämönä. Letkeä festari kerää puistoon vuosittain noin 3000 bluesin ystävää. Tästä linkistä pääset kokemaan vuoden 2011 festarin tunnelmia.

Vuolukivenpuisto

Kiillepuisto limittyy kiinni Vuolukivenpuistoon, jota myös Sorsapuistoksi kutsutaan. Siellä on viehättävä metsälampi, joka on sorsien suosima. Luonnonlammen takana ovat kuin kulissina upeat, mäntyjä kasvavat kalliot. Lampi oli aiemmin Mustasuo-niminen suo ja se toimi venäläisten hevosten juottopaikkana, kun Pihlajamäkeä, silloista Aarnikanmäkeä, linnoitettiin vuonna 1918. Pihlajamäkeen on kulkeutunut jääkauden aikana on paljon Viipurin rapakivialueiden siirtolohkareita, joita voi nähdä rapautumassa myös Vuolukivenpuistossa.

Vuolukivenpuiston lampi oli aiemmin Mustasuo-niminen suo ja se toimi venäläisten hevosten juottopaikkana, kun Pihlajamäkeä, silloista Aarnikanmäkeä, linnoitettiin vuonna 1918 Olli Turunen
Vuolukivenpuisto on pääasiassa metsää ja sitä hoidetaankin metsänä. Käytävien varsilla tosin on penkkejä ja penkki-pöytäyhdistelmiä ja käytävät on valaistu Olli Turunen

Puistoalue on pääasiassa metsää ja sitä hoidetaankin metsänä. Käytävien varsilla tosin on penkkejä ja penkki-pöytäyhdistelmiä ja käytävät on valaistu. Vuolukivenpuistokin sai uudet kalusteet retkeilijöitä ja sorsien ystäviä varten.

Pihlajamäessä toimii aktiivinen asukasyhdistys ja sinne on perustettu puistokummien porukka, joka yhdessä pitää puistoja siistinä.