Purtojuuri (Succisa pratensis) kasvaa monenlaisilla kosteilla ja tuoreilla niityillä, rannoilla, rehevillä soilla ja metsänreunoilla. Helsingissä kasvia tapaa erityisesti savimailta ja saariston soraisilta rantaniityiltä sekä soistuneilta kallioniityiltä. Mm. Harakan saarella Kaivopuiston edustalla purtojuuri kukkii runsaana useilla saaren kallioalueilla. Harakka onkin todellinen kasvien aarreaitta! Pienen saaren kasvilajisto käsittää yli 250 eri lajia. Harakkaan pääsee Merenkävijöiden yhteysveneellä Ullanlinnan laiturilta.
Purtojuuri, englanniksi Devil’s-bit Scabious, eli pirun purema, viittaa kansantaruun. Purtojuurta on käytetty aikoinaan rohdoksena mm. syyhyyn, rohtumiin, tulehduksiin, märkiviin haavoihin, jopa ruttoon ja kuppaan. Legendan mukaan paholainen suuttui kasvin tauteja parantavista ominaisuuksista ja yritti päästä kasvista eroon puremalla siltä juuren pois. Kasvilla onkin lyhyt pystyjuurakko, joka lahoaa vanhuuttaan kärjestään.
Purtojuuri kukkii tyypillisesti melko myöhään elokuusta syyskuuhun. Kukat tuottavat runsaasti mettä houkuttaen monia hyönteisiä puoleensa. Kasvi on elintärkeä talvehtimaan valmistautuville hyönteisille, kuten päiväperhosille, kovakuoriaisille, kukkakärpäsille ja mehiläisille. Suomessa erittäin uhanalaisen punakeltaverkkoperhosen (Euphydryas aurinia) toukka käyttää purtojuurta ja heinäratamoa ainoina ravintokasveinaan. Naaraat munivat munat ryppäinä isäntäkasvin lehtien alapinnoille.
Kasvia käytetään värjäykseen sekä koristekasvina puutarhoissa ja kuivakukkana.
Kukinta-aika elo–syyskuu