Kaikki koristekasvit eivät ole pelkästään iloinen asia. Tietyt pihoilla ja puutarhoissa suositut kasvit ovat osoittautuneet meillä ”liiankin” hyvin menestyviksi, sillä ne karkaavat helposti puutarhasta tai perennapenkistä ympäröivään luontoon ja muuttavat alkuperäistä luontoa. Suomen luontoon hallitsemattomasti leviävät koristekasvit luokitellaan haitallisiksi vieraslajeiksi. Tällä kertaa kukintaesittelyvuorossa on yksi näistä haitallisista pahiksista, jättipalsami (Impatiens glandulifera). Se on suurikokoinen, jopa 2-metriseksi kasvava, yksivuotinen ja hyvin kilpailukykyinen koristekasvi. Se viihtyy kosteilla alueilla ja vesien varsilla ja leviää myös virtaavan veden mukana. Se on karannut puutarhoista luontoon ja aggressiivisena syrjäyttää muita kasveja. Persikalle tuoksuvat kukat ovat vaaleanpunaiset tai valkoiset. Kasvi on syytä hävittää ennen siementämistä, sillä se sinkoaa siemeniä metrien päähän. Yksi yksilö voi tuottaa jopa 800 hyvin itävää siementä.

Helsingissä jättipalsami on levittäytynyt laajalti rehevissä, kosteissa kasvupaikoissa. Sitä kasvaa valtoimenaan eri puolilla kaupunkia mm. Vantaanjoen varrella, Vanhankaupunginlahden ympäristössä, Lauttasaaren kosteikoissa ja Haagan Kauppalanpuistossa Mätäjoen alajuoksulla. Helsingin kaupunki on järjestänyt vuosittain asukkaille jättipalsamin kitkemistalkoita eri puolilla kaupunkia. Talkoita on pidetty mm. Maunulanpuron varrella Pirkkolassa.

Jättipalsami on helppo kitkeä maasta tai niittää useamman kerran kasvukaudessa, jotta sen saa häviämään. Jättipalsamin kukkia, siemeniä ja juuria ei saa laittaa kompostiin, vaan ne on syytä hävittää sekajätteenä. Muut kasvinosat voi kompostoida.

Suomen kansallinen vieraslajistrategia valmistui huhtikuussa 2012. Strategian kantavana ajatuksena on kaikkien tahojen yhteisin ponnistuksin ehkäistä haitallisten vieraslajien aiheuttamia haittoja ja riskejä Suomen luonnolle, luonnonvarojen kestävälle hyödyntämiselle, elinkeinoille sekä yhteiskunnan ja ihmisten hyvinvoinnille. Kansallisessa vieraslajistrategiassa erittäin haitallisiksi kasveiksi on luokiteltu kaksi koristekasvia, kurtturuusun (Rosa rugosa) yksinkertaiskukkainen muoto ja kolme toisiaan muistuttavaa jättiputkilajia (Heracleum). Haitallisiksi vieraslajeiksi on luokiteltu parikymmentä koristekasvina käytettyä kasvia, esimerkiksi jättipalsami. Rakennusvirasto on päättänyt omissa puisto- ja katuviherhankkeissaan luopua haitallisten vieraskasvien käytöstä niiden aiheuttamien haittojen vuoksi. Lisäksi kaupunki hävittää yleisillä alueilla olevia erityisen haitallisten kasvien kasvustoja ympäri kaupunkia.

Kukinta-aika heinäkuun lopulta elokuun lopulle