Suoraan sisältöön

Uutta

Helsingin hyönteishotellit

Pölyttäjien määrä ja lajistollinen monimuotoisuus on huomattavasti vähentynyt maailmanlaajuisesti. Etenkin haitallisten kasvinsuojeluaineiden käyttö sekä tiivis kaupunkirakentaminen on aiheuttanut merkittävää haittaa monille pölyttäjille. Hyvinvoiva pölyttäjähyönteisten kirjo on kuitenkin tärkeää luonnon monimuotoisuudelle ja elinehto ihmisten ruoantuotannolle, sillä monet viljelykasvit sekä marjoja tuottavat luonnonkasvit lisääntyvät hyönteispölytyksen avulla.

Hyönteishotellit ovat kaupungissa eläville mesi- ja petopistiäisille suunniteltuja pesäpaikkoja. Hyönteishotellien lisäksi on erittäin tärkeää kehittää kaupunkien viheralueita pölyttäjille paremmin sopiviksi elinympäristöiksi. Erityisesti monilajisen, läpi kasvukauden kukkivan, runsaasti mettä ja siitepölyä tuottavan kasvillisuuden suosiminen tukee kaupungissa elävien pölyttäjien ja muiden hyönteisten hyvinvointia, edistäen samalla myös laajemmin kaupunkiluonnon moninaisuutta. Lisäksi etenkin hyönteishotellien läheisyydessä tulee välttää kaikkien hyönteismyrkkyjen ja kasvinsuojeluaineiden käyttöä.

Helsingille on suunniteltu oma hyönteishotellimallisto. Kolme erilaista hyönteishotellia on tarkoitettu erilaisiin julkisiin kaupunkiympäristöihin, kuten puistoihin, viljelypalstoille ja koulujen pihoille. Sekä Helsingin hyönteishotellimallisto että hyönteishotellin perustamista opastava käsikirja ovat vapaasti kaikkien kuntien, yhdistysten ja yksityishenkilöiden käytettävissä.

Hyönteishotellit on tarkoitettu koloissa pesiville pistiäislajeille, kuten erakkomehiläisille, erakkoampiaisille ja petopistiäisille. Lisäksi hotelleissa saattaa majailla edellä mainittujen loislajeja.  Erakkomehiläiset eivät valmista hunajaa, mutta ne ovat erinomaisia pölyttäjiä. Erakkoampiaiset ja petopistiäiset saalistavat monien tuholaishyönteisiksi luokiteltavien lajien toukkia, mikä vähentää tarvetta torjunta-aineiden käytölle. Erakkomehiläiset ja -ampiaiset ovat yhdyskunnissa eläviä pistiäislajeja rauhallisempia, eivätkä ne juuri häiritse ihmisiä. Loisistakaan ei varsinaisesti ole haittaa, vaan ne ovat yhtä lailla tärkeä osa monimuotoisen kaupunkiympäristön lajistoa.

Hyönteishotelleissa on tarjolla monipuolinen valikoima eri kokoisia puuhun porattuja käytäviä ja erilaisia onttojen kasvien korsia. Kukin naaras rakentaa oman pesän jakamalla puukolon tai korren erillisiin kammioihin lehtikääröjen tai saven avulla. Kammioihin varastoidaan ravintoa – lajista riippuen joko siitepölyä tai muita hyönteisiä. Aikuiset pistiäiset käyttävät ravinnokseen kukkien mettä. Onkin tärkeää, että hyönteishotellin ympäristössä on monipuolinen valikoima kukkivia kasveja.

Hyönteishotellit on ensisijaisesti tarkoitettu hyönteisvieraiden pesäpaikoiksi, mutta ne tarjoavat myös hyvän mahdollisuuden tutustua lähemmin pölyttäjähyönteisten elämään. Osassa Helsingin hyönteishotellimalleista on kurkistusluukku, jonka kautta voi seurata myös pesäkolojen sisäisiä tapahtumia.

Osallistu lajistoseurantaan tunnistamalla hotellissa vierailevia pistiäislajeja esimerkiksi iNaturalist-sovelluksella ja merkitse havainnot Suomen Lajitietokeskuksen tietokantaan, johon kerätään tietoa Suomessa esiintyvistä lajeista ja lajimääristä. Helsingin hyönteishotelleista otettuja kuvia voi jakaa somessa tunnisteella #helsinginhyönteishotellit.

Lisätietoja:

Karilas, A., Kullberg, J., Lupunen, E., Mäkinen, S. & Saastamoinen, S. (2022). Lisää pölyttäjiä Helsinkiin! Helsingin hyönteishotellit – käsikirja rakentamiseen ja kunnossapitoon. Helsingin kaupunkiympäristön julkaisuja 2022:1.

Ohjeita hyönteishotellin suunnittelijalle