Vuosaarenhuipun visiossa painotetaan luonnon monimuotoisuuden vaalimista.
Monimuotoisuutta on luotu rakentamalla monipuolisia elinympäristöjä, luomalla suojapaikkoja ja hoitamalla niittyjä. Paikalle on onnistuttu houkuttelemaan runsaasti lintuja, myyriä ja rusakoita sekä Helsingin mittakaavassa suuri kirjo hyönteisiä.
Täällä viihtyvät myös sammakot ja sisiliskot, kyyt sekä metsäkauriit. Eläimet saapuvat alueelle, kun niille on tarjolla sopivaa elinympäristöä, jossa voi rauhassa syödä ja levähtää.
Vuosaarenhuipun symbolina komeilee veikeä pikkulepinkäinen. Tämän pienen petolinnun voi havaita väijymästä saalista puun latvassa tai kelossa. Pikkulepinkäiselle ominainen tapa on varastoida ruokaa pahan päivän varalle esimerkiksi ruusupensaaseen. Vuosaarenhuipun pensoittunut niittyalue vastaa täydellisesti linnun elinvaatimuksia ja siksi pikkulepinkäisiä on havaittu vuosittain. Enimmillään alueella on pesinyt 11 paria ennen vuotta 2020.
Lintujen parimäärä tunnetaan muita helsinkiläisiä viheralueita paremmin, koska Vuosaarenhuipun pesimälinnustoa on seurattu säännöllisesti. Pesiviä lintulajeja on ollut 2010-luvulla yhteensä 52, mikä on suuri määrä. Näistä 15 lajia on luokiteltu uhanalaisiksi.
Tyypillisiä heinäisten niittyjen lintuja ovat ruisrääkkä ja niittykirvinen sekä alueella runsaslukuinen pensaskerttu. Kiuru ja kivitasku suosivat paljasta maata ja kivikoita. Pensaikoista voi löytää punavarpusen tai hempon. Puustoisessa elinympäristössä pesivät mustarastas ja lehtokerttu.
Muutakin Vuosaarenhuipun lajistoa on kartoitettu vuosien mittaan, muun muassa kasvillisuuden luontaista kehitystä ja päiväperhosia. Tämän lisäksi luontoharrastajat ovat pitkään seuranneet perhosia sekä muuttavia lintuja.