Hesperian rantapuisto ja Hesperian Esplanadi muodostavat hienon puistokokonaisuuden entisten teollisuuslaitosten sekä yksityisten huviloiden paikalla Töölönlahden rantamilla. Töölönlahtea kiertää n. 2,2 km:n pituinen ulkoilureitti, joka on suunniteltu esteettömäksi myös pyörätuolilla liikkuville

Hesperian nimi liittyy 1800-luvun alkupuolen romanttisiin virtauksiin. Hesperiaksi nimittivät antiikin kreikkalaiset kaukaisia, tarunhohtoisia lännen maita; Hesperos tarkoittaa iltatähteä ja hesperidit, Yön tyttäret, asuivat Euroopan länsilaidalla. Yksi kuuluisan voimamiehen Herkuleen urotöistä oli noutaa kultaisia omenoita näiden tyttärien puutarhasta.

Hesperianpuistossa on ihaninta suuret puut, joita on useita lajeja: koristeomenoita, kirsikoita, leppiä, tammia, poppeleita, jalavia, vaahteroita, koivuja, hevoskastanjoita, saarnia, lehmuksia ja aivan ihastuttava tuomiryteikkö. Täältä löytyi myös Helsingin syreeniselvitystä tehtäessä harvinainen syreenilajikevanhus, ”Katherine Havemeyer”. Itse pensas on sittemmin kuollut, mutta se saatiin onnellisesti mikrolisäykseen ennen kuolemaansa ja uusia taimia on jo kasvamassa.

Syreenien aikaan voi mennä suojaan syreenien reunustamalle leikkialueelle. Mannerheimintien varrella oli upea ja näyttävä eri syreenilajikkeiden kirjo, kunnes kanit söivät osan niistä vuosina 2008–09. Uusia taimia on jo kasvamassa ja puiston pensaat on suojattu istutusten jälkeen kaniverkoilla.

Kesähetkiä Töölönlahden rannassa Erja Lehto
Hesperianpuiston siimeksessa voi jumpata ryhmässä Erja Lehto
Pihasyyreeniselvityksessä vuonna 2006 löytyi Hesperianpuistosta tämä ihanuus, Syringa ‘Katherine Havemeyer’ jota on nyt saatavan miksrolisättyinä taimina Laura Hauta-aho
Koristeomenapuut ilahduttavat kukinnallaan kesäkuun alussa Satu Tegel
Rusokuusama, Hesperianpuisto Elina Nummi
Ooperatalon amfiteatteri on suosittu lekottelupaikka ja pienten tapahtumien näyttämö Elina Nummi

Puiston Mannerheimintien puoleisella reunalla sijaitsee runonlaulaja Larin Parasken (1833–1904) patsas. Puiston rannan puolella on Opera Ophidia -teos, käärmeen muotoon taitettu teräsverkko, joka on täytetty kivilohkareilla. Sen on tehnyt työryhmä Ossi Somma, Reijo Paavilainen ja Pertti Mäkinen. Ryhmä osallistui Opera Ophidia -teoksella Helsingin kulttuurikaupunkivuoden puistonäyttelyyn. Lähtökohtana teokselle on ollut työryhmän 20-vuotisnäyttelyyn 1999 kehitelty teos, jossa kiemurteleva muoto esitettiin ylhäältä päin nähtynä. Näyttely kiersi eri paikkakunnilla ja rautaverkon sisältö vaihtui sen mukaan. Porissa verkko täytettiin kivillä, Rovaniemellä jäällä, Alajärvellä turpeella. Töölönlahden veistosnäyttelyssä teos herätti runsaasti huomiota ja erityisesti lapset ottivat sen omakseen. Näyttelyn jälkeen teos sai toistaiseksi jäädä paikoilleen, koska sen purkaminen olisi merkinnyt teoksen hävittämistä. Töölönlahden teos on edelleen ryhmän omistuksessa. Opera Ophidian ja rannan välissä on kivi, jossa on on Sri Chinmoy Peace-Blossom -muistolaatta. Siinä oleva päivämäärä 13.11.1998 viittaa laatan paljastamistilaisuuteen. Muistolaatta on kannanotto yleismaailmallisen rauhan puolesta.

Suomen kansallisoopperan Oopperatalo avattiin puiston pohjoisosassa vuonna 1993. Oopperatalon suunnitteli arkkitehtitoimisto Hyvämäki–Karhunen–Parkkinen (1977). Puistossa voi myös ruokailla korkeatasoisessa ravintolassa.