Vuosaarenhuipun maisema on kokenut jännittävän muutoksen sadan vuoden aikana. Se on muuttunut viljelymaisemasta kaatopaikan kautta luontoparatiisiksi.

1937

Höyrylaivaliikenne oli alkanut jo 1880-luvulla ja synnyttänyt Vuosaareen huvilakulttuuria. Vuosaaren maita viljelivät muun muassa Vuosaaren kartano ja Rastilan kartano. Teollinen toiminta alkoi kevytbetonia ja tiiliä valmistavan Sasekan ostettua Vuosaaren kartanon maat vuonna 1937.

1960-luku

Vuosaaren kaatopaikka perustettiin 1960-luvulla. Helsingin kaupunki kuljetti yhdyskuntajätettä Vuosaaren kaatopaikalle vuosina 1966–1988.

Helsingin maalaiskuntaan kuulunut Vuosaari liitettiin Helsinkiin vuonna 1966. Samana vuonna kulkemista helpotti vasta valmistunut Vuosaaren silta. Keski-Vuosaaressa 1 Asuntosäästäjät ry rakennutti kiivaasti mallilähiötä 1960-luvulla.

1970

Nykyisen Vuosaaren golfkentän paikalla oli ruovikoitunut merenlahti nimeltään Vuosaarenlahti 1 . Siihen valuivat Vuosaaren kaatopaikan suotovedet.

1980

Vuosaarenlahti täytettiin 1980-luvulla ylijäämä mailla ja teollisuustuhkalla.

1990

Vuosaaren kaatopaikan viereen syntyi v. 1990 maantäyttöalue, joka kohosi korkeaksi mäeksi kymmenessä vuodessa.

Kalkkisaarenselän luoteisrannalla toimi Valmetin telakka 1 vuosina 1974–1987. Telakan sulkemisen jälkeen alueelle rakennettiin Vuosaareen voimala 2 (1990). Voimalan viereen sijoitettiin teollisuustuhkaa ja Vuosaaren sataman ruoppauksessa nostettuja pilaantuneita maita.

Aurinkolahden rannoilla 1 ja Pauligin tehtaan 2 eteläpuolella oli vanhoja huviloita vielä 1990-luvulla.

1998

Vuosaaren saavutettavuutta helpotti metroraiteen valmistuminen vuonna 1998. Kauppakeskus Columbus (1996) valmistui entisen Sasekan tehtaan paikalle.

2000-luku

Aurinkolahden kaupunkimaista kerrostaloaluetta on rakennettu vuodesta 2000 alkaen.

Vuosaaren satama rakennettiin vuosina 2003–2008. Rakentamisesta yli jääneitä pintamaita on tuotu maantäyttöalueelle myös Vuosaaren satamasta.