Vuosaaren kaatopaikan itäpuolelle perustettiin maantäyttöalue. Ennen täyttöä paikalla kasvoi metsää, mutta nyt huippu kohoaa yli 60 metrin korkeuteen meren pinnasta! Alueelle tuotiin rakentamisen yhteydessä yli jääneitä maita, lahoamatonta rakennusjätettä ja teollisuustuhkaa eri puolilta Helsinkiä. Näitä aineksia tuotiin alueelle noin 5 miljoonaa kuutiometriä vuosina 1990–2005. Tämän jälkeen pienempiä määriä valikoituja pintamaita ja niiden sisältämää siemenpankkia on käytetty erityisten elinympäristöjen luomiseksi.

Vuosaaren sataman rakentamisesta päätettiin Helsingin kaupunginvaltuustossa vuonna 2002. Sataman rakentamisen vuoksi maantäyttöaluetta päätettiin kohottaa. Satamaa rakennettiin lähes kuusi vuotta ja se aloitti toimintansa loppuvuonna 2008. Rakentamisessa syntyi valtava määrä ylijäämämaita, jotka läjitettiin viereiselle Vuosaarenhuipulle jättimäisten maansiirtokoneiden avulla. Valtavien maamassojen lyhyet kuljetukset synnyttivät huomattavan yhteiskunnallisen hyödyn, kun hiilijalanjälki pieneni ja samalla säästettiin miljoonia. Sataman lisäksi maita tuotiin paikalle myöhemmässä vaiheessa muun muassa Helsingin Pasilaan rakennetun Hartwall Areenan alta. Maantäyttöalue kohosi nykyiseen korkeuteensa vuosina 2003–2012.

Puhtaita maita on 2010-luvulta alkaen pyritty kierrättämään eikä niitä mielletä jätteeksi samalla tavalla kuin ennen. Helsingissä maita on käytetty muun muassa Vuosaaren kaatopaikan kunnostuksessa, jossa pintakerrokseen on laitettu puhtaita maa-aineksia. Niitä voidaan käyttää hyödyksi viherrakentamisessa, kuten on tehty esimerkiksi Vuosaaren liikuntapuistossa ja Myllypuron Alakivenpuistossa. Maa-aines pyritään nykyisin hyödyntämään mahdollisimman lähellä työmaata välttäen pitkiä kuljetuksia lähiseudun maantäyttöalueille. Helsingissä ei ole enää osoitettu paikkaa uudelle maantäyttöalueelle, koska sen vaatima tila halutaan käyttää kaupungin laajentamiseen.