Viikin latokartano perustettiin Viikin talonpojilta pakkolunastetuille maille Viikkiin tuottamaan viljaa ja rehua Helsingin perustajan, kuningas Kustaa Vaasan kuninkaankartanolle. 1571 venäläiset tuhosivat kuninkaankartanon. Viikin latokartano puolestaan toimi maaherran virka-asuntona 1600- ja 1700-luvuilla. Kartanon maille Vantaanjoen läheisyyteen muodostui 1910-luvulla vähäinen Viikinmäen asutus.

Viikki liitettiin Helsinkiin vuoden 1946 alueliitoksissa, samoin Pihlajamäki ja Pihlajisto tulivat osaksi Helsinkiä, osana Malmin kylää. Pihlajamäki suunniteltiin ja rakennettiin pääosin vuosina 1959–1965. Se oli ensimmäisiä aluerakennuskohteita Suomessa. Alueen asemakaavan laati vuonna 1960 arkkitehti Olli Kivinen. Muita alueen suunnittelussa mukana olleita arkkitehtejä olivat Helsingin Asunto-osuuskunta Hakan (Pihlajamäen koillisosa) asunto-osaston arkkitehdit Esko Korhonen ja Sulo Savolainen sekä Saton (Pihlajamäen lounaisosa) alueen arkkitehtuurikilpailun voittanut Lauri Silvennoinen. Heihin tutustut arkkitehtuuripolun sivuilla.

Pihlajamäkeä rakennetaan 1960-luvun alussa. Foto Roos, 1963. Helsingin kaupunginmuseo
Koko 1960-luvulla rakennettuun Pihlajamäkeen ollaan tekemässä suojelukaavaa ja sen puitteissa suojellaan myös luonnonmukaiset puistot ja maisema SKY-Foto Möller, 1966. Helsingin kaupunginmuseo
Näkymä Vantaanjoelta Pihlajamäen Saton alueen torneille, joista on tullut Pihlajamäen tunnus Mikko Tainio
Pihlajamäen jylhälle luonnolle on tyypillistä kallioiset ja metsäiset mäet, vanha graniittilouhos Pihlajamäentien ja Pihlajistontien liittymä Antti Salla