Patterimäen puisto rajoittuu Pajamäentiehen ja pohjoisessa Takka- ja Arinatiehen. Alueen eteläpuolella on Pajamäen asuntoalue ja pohjoispuolella Takkatien pienteollisuusalue. Etelässä puiston rajoina ovat Talin viheralueet ja lännessä Espoon viheralueet.
Patterimäki on metsäinen kalliomäki, jolla kasvaa eri-ikäistä ja monilajista metsää. Puiston tekee erikoiseksi ensimmäisen maailmansodan aikainen linnoitusalue, jonka läheisyyteen on muodostunut kasvillisuudeltaan arvokas ketoniitty. Esimerkiksi keväällä kallio kukkii punaisenaan tervakukista ja ailakeista. Puistossa on myös Ursan aurinkokuntamalli, jonka keskus, aurinko, sijaitsee mäen laella. Puiston kaakkoiskulmassa on alueen suosittu leikkipaikka.
Vuonna 1992 Tähtitieteellinen yhdistys Ursa ry:n ja kaupungin yhteistyönä rakennetun Aurinkokunnan mallin on suunnitellut vuosikymmeniä tähtitiedettä harrastanut Leo Sulamaa. Aurinkokuntamalli antaa havainnollisen kuvan aurinkokuntamme rakenteesta ja mittasuhteista. Mallin mittakaava on 1:1 miljardi, joka tarkoittaa, että yksi millimetri mallissa on aurinkokunnassa 1000 kilometriä tai metri vastaa miljoonaa kilometriä. Auringon malli, 140 cm läpimittainen teräsputkista tehty pallo, on sijoitettu pylvään päähän Patterimäelle. Näin malli on saatu yli 50 m:n korkeudelle merenpinnasta, jolloin sen voi nähdä kiikareilla kaukaisemmiltakin planeettojen malleilta. Muut planeettojen mallit sijaitsevat mm. Talinhuipulla, Pitäjänmäentien itäpäässä ja Espoossa Villa Elfvikin alueella. Malleista huolehtivat Helsingin kaupunki ja Tähtitieteellinen seura Ursa ry. Ursasta voi pyytää karttoja malliin tutustumista varten.
Linnoituslaitteet
Helsingin ympärille rakennettiin 1914–1918 linnoituslaitteiden ketju, joka oli osa Venäjän pääkaupunkia, Pietaria, suojaavaa puolustusjärjestelmää. Patterimäen linnoitusalue on muinaismuistolain suojelema. Alueella on kolme katettua yhdyshautaa ja suojahuonetta, jotka on turvallisuussyistä suljettu verkkolevyin. Kallioisella mäellä on kallioon louhittuja ja maahan kaivettuja yhdys- ja taisteluhautoja sekä betoniin valettuja ja kivestä muurattuja tulipesäkkeitä ja suojahuoneita. Kasvillisuus linnoitusalueen taisteluhaudoista raivataan aika ajoin.
Patterimäen linnoitus on osa tukikohta XXXV:tä, asemanumeroltaan 11. Sitä rakennettiin vuosina 1915–1917. Asema koostuu kallioon louhituista ja keskiosassa maahan kaivetuista yhdys- ja taisteluhaudoista, joista suurin osa on vahvistettu harkkokivimuurauksella. Hautojen pituus on yhteensä 280 m ja osa yhdyshaudasta on katettu erityisellä betoniholvilla. Tulipesäkkeet ja suojahuoneet ovat kivestä muurattuja tai betonista valettuja. Tulipesäkkeitä on kolmenlaisia; suurikokoisia A-tyypin mukaisia kivääriasemia, suorakulmaisia B-tyypin asemia ja pienikokoisia pyöreäkulmaisia C-tyypin asemia. Katetut tulipesäkkeet ja suojahuoneet on myöhemmin räjäytetty, ainoana on säilynyt yksi kivestä muurattu suojahuone. Osa asemasta on jälkikäteen täytetty. Kukkulalla on myös toisen maailmansodan aikainen vuonna 1940 rakennettu ilmatorjuntapatteri, jonka rakenteita on osittain aseman linnoituslaitteiden päällä. Kohteen arvoa lisää erityisen monipuolinen ja rikas niitty- ja ketokasvisto.
Uusittu leikkipaikka
Leikkipaikka on kaksiosainen. Aidattu alue on pienemmille lapsille ja aitaamaton isommille. Alueiden välissä on pyöreämuotoinen betonikiveys, jossa on jatulintarhakuviointi. Aidatulla leikkipaikalla on hiekkalaatikko, liukumäki, vauvakeinuja ja jousileluja. Lisäksi siellä on sadekatos ja penkkejä.
Kaikenikäisille sopivalla alueella on pieni palloilualue, keinu, kiipeilyväline ja tasapainopuomeja. Käytävät ja leikkialueet ovat kivituhkapintaisia. Leikkipaikka ja sille johtavat käytävät on valaistu. Pensasistutukset rajaavat leikkipaikan asuinkorttelista.
Taideteokset Pitäjänmäentien ja Talin siirtolapuutarhan välissä, Pitäjänmäen ”huvimajateokset”, ovat alun perin kuuluneet ns. Mätäjoen ympäristötaideprojektiin, joka oli jo v. 2001. Ne ovat syntyjään amerikkalaisen taiteilijan William Dennisukin käsialaa.