Makasiinipuisto ja Kansalaistori kuuluvat Kluuvin kaupunginosassa. Kluuvinlahti ulottui aina Espalle asti ennen kuin se täytettiin. Alue rajautuu lännessä Musiikkitaloon ja Kiasmanpuistoon, idässä keskustakirjasto Oodiin, etelässä Eero Erkon katuun, Sanomataloon ja Kiasmaan sekä pohjoisessa Töölönlahdenkatuun.
Puisto ja avoin Kansalaistori sopivat mainiosti erilaisten tapahtumien näyttämöiksi. Esimerkiksi siellä pidetyt mielenilmaisut ovat hyvin vaikuttavia, siinähän ollaan Eduskuntatalon jalkojen juuressa. Aukiolla on järjestetty myös uudenvuodenvastaanottoja. Avoimien nurmipintojen yli avautuu kaunis arvorakennusten rajaama näkymä: Kiasma, Musiikkitalo, Hakasalmen huvila, Finlandiatalo, Kansallisooppera. Tästä katsotaan Keskuspuiston alkavan.
Alueen historiaa
Pitkään saivat presidenttien Ståhlberg ja Svinhufvud patsaat tuijotella Helsingin kalleinta maapohjaa ratapihana ja varastoalueena. Ensimmäinen rautatie, Helsinki–Hämeenlinna rata, oli valmistunut vuonna 1863. Raideliikenteen lisäännyttyä huomattiin, miten tehokasta ja nopeaa on kuljettaa tavaroita paikasta toiseen junilla. Töölön tavara-asema ja varastorakennukset rakennettiin vuonna 1899. Ratapihan kautta kulki tavaraa raiteilla myös Töölön sokeritehtaalle, joka sijaitsi nykyisen Oopperan paikalla. Helsingin satamarata ulottui Katajanokalle asti. Tämän radan viimeinen osuus purettiin vuonna 2009. Nykyisin Rautatiekatujen välissä on jalankulku- ja pyöräilyväylä Baana.
Vuonna 1986 tavara-aseman siirrettiin Pasilaan ja näkymä alkoi muuttua lohduttomammaksi. Ratakiskot ruostuivat, rapistuneet varastorakennukset kokivat lyhyen kukoistuksen ja sitten tuhon. Väliaikaisilla kukkapuutarhoilla yritettiin piristää nykyisen Töölönlahdenpuiston kohdalla olevaa joutomaata. Koko alueesta järjestettiin suunnittelukilpailu. Hienot suunnitelmat todettiin liian kalliiksi ja Töölönlahdenpuiston tavoin myös Makasiinipuisto on ns. väliaikainen ratkaisu.
Vielä vuonna 2006 puiston paikalla olivat legendaariset VR:n makasiinit. Makasiinit oli suunnitellut Rautatiehallituksen pääarkkitehti Bruno Granholm (1857–1926). Ne oli tehty kestäviksi ja paloturvallisiksi rakentamalla ne punatiilistä. Pohjoisempi makasiini oli saapuvalle tavaralle ja eteläinen makasiini lähtevälle tavaralle. Toimistot ja tullit oli sijoitettu rakennusten päätyihin.
Makasiinit jäivät tyhjilleen juna-aseman siirryttyä Pasilaan vuonna 1988. Rakennukset laitettiin vuokralle ja niihin virisi aktiivista, omaehtoista kaupunkikulttuuria. Rouheissa Venäjän vallan aikaisissa tiilimakasiineissa oli ensimmäinen Ruohonjuurikauppa, taidegallerioita, työhuoneita ja vuokrattavia juhlatiloja. Tiloissa järjestettiin muun muassa huippusuosittuja kirpputoreja, villejä bileitä ja yökoripalloa.
Makasiinien säilyttämisestä keskusteltiin kiihkeästi. Purkupäätös voitti, mutta juuri ennen sen toimeenpanoa 5.5. 2006 makasiinit syttyivät mystisesti tuleen. Tulipalo oli valtakunnan uutinen. Pieni seinämä makasiineista jäi pystyyn. Sitä yritettiin säilyttää reliikkinä menneestä, mutta sään armoilla se rapistui vaaralliseksi rakenteeksi ja se päätettiin purkaa. Muistona makasiineista paikalla on taiteilija Akseli Leinosen punatiilistä tehty, 200 neliömetrin kokoinen taideteos Massa. Painauman mallinen taideteos on erityisesti skeittaajien ja skuuttaajien suosiossa.
Makasiinipuisto
Puisto on puuryhmien rytmittämää avointa nurmipintaa, jota halkovat puiston poikki kulkevat kivituhkapintaiset käytävät. Puiston Musiikkitalon puoleiselle sivulle on sijoitettu Helsingin runsain ja kuvatuin kesäkukka-, perenna- ja pensasistutus. Se reunustaa keskeistä kevyen liikenteen väylää ja muodostaa kukkivan taustan Musiikkitalon lämpiön suuntaan. Puiston itäosa on istutettu puutarhamaisesti. Erittäin suosittu katukoriskenttä on myös rajattu istutuksilla.
Makasiinipuiston istutukset ovat monilajisia. Pensasistutuksissa on ikivihreitä kääpiömäntyjä, tuivioita ja matalia katajia sekä kukkivia ja kauniin syysvärin omaavia angervopensaita ja kirjavalehtisiä kanukoita. Puiston puulajisto koostuu jalopuista: tammia, koristekirsikoita, vaahteroita, tuohituomia ja harvinainen vaahtera, jolla ei vielä ole suomalaista nimeä Acer x freemanii ’Autumn Blaze’.
Oodi kirjaston toimintaan kytkeytyvä lasten leikkipaikka kiipeilyverkkoineen ja liukumäkineen on tähän paikkaan varta vasten suunniteltu. Leikkipaikan läheisyydessä on pieni istuskelualue vaikkapa eväiden syöntiä varten.
Puiston koilliskulma on kivetty aukio, jota rajaa kolmen katupuun rivi. Puiston pohjois- ja itäsivulle on suurin osa Oodi keskustakirjaston pyöräpaikoista. Puistoalueen itäreuna on liitetty saumattomasti Oodin piha-alueen pinnoitteisiin niin, että kirjaston piha ja puisto muodostavat ilmeeltään yhtenäisen kaupunkitilan.
Alue on merkittävä jalankulun ja pyöräilyn solmukohta. Pyöräilijät suhaavat pyöräteitä pitkin Baanalta Eero Erkon kadulle ja Musiikkitalon itäpuolella sijaitsevaa jalankulku- ja pyöräilypromenadia pitkin Töölönlahden suuntaan. Poikittaista oikomista Kansalaistorin poikki on hillitty pollarein ja tasoeroin. Puiston ulkoreunoilla sijaitsevat kevyen liikenteen pääreitit on mitoitettu suuria käyttäjämääriä silmällä pitäen. Pyörätiet on asfaltoitu ja jalankulkuväylät kivetty betoni- ja luonnonkivin.
Puistokäytävien valaisimet ovat yksinkertaisia ja eleettömiä pylväsvalaisimia. Kaikissa valaisimissa käytetään ledvaloja, joissa on mahdollisimman luonnollinen värintoisto ja valkoinen valo.
Kansalaistori
Oodi-kirjaston, Sanomatalon, Kiasman ja Musiikkitalon pihan rajaama Kansalaistori suunniteltiin nimensä mukaisesti tapahtumakäyttöön. Tori on pinnoitettu Keskustakirjaston piha-alueen kiveyskuviota toistavalla luonnonkivilaatoituksella. Toria reunustaa pohjoispuolella matala luonnonkivimuuri ja länsisivulla matala oleskeluportaikko, joka rajaa toritilaa sekä ohjaa pyöräilijät kulkemaan erillisiä pyöräteitä pitkin.
Torin kirjaston puoleiselle sivulle on sijoitettu rivi paasimaisia luonnonkivikorokkeita, jotka rajaavat kirjaston edusaluetta Kansalaistorista ja toimivat samalla istuimina aukion reunassa. Sanomatalon puoleiseen torin reunaan on tehty pieni stage eli näyttämö korotetuista kivipaasista.
Kansalaistorin yli avautuu esteetön näkymä kirjastolta Eduskuntatalon suuntaan ja pitkä kulttuurirakennusten rajaama näkymä Töölönlahden ja kaupunginpuutarhan suuntaan. Kansalaistori on varustettu tapahtumakäyttöä varten sähkökeskuksilla sekä vesi- ja viemäriliittymillä.
Kansalaistori on valaistu torin kolmelle sivulle sijoitetuilla pylväsvalaisimilla, joiden korkeus on 12 metriä. Oodin edusalue on valaistu kirjaston lipan alle sijoitettuilla ulkovalaisimilla. Tori on kuivatettu kiveyksen tasoon upotettavin linjakuivauskouruin. Tapahtuma-aikainen lastaus ja huoltoliikenne torille tapahtuu Eero Erkon kadun kääntöpaikan kautta. Kansalaistori ja Makasiinipuisto ovat esteettömiä.
