Alppipuistosta lohkaistiin vuonna 1960–1961 osa, joka sijaitsee hieman piilossa Kulttuuritalon takana. Upea puisto rakennettiin puutarhanäyttelyalueeksi kallioiselle mäelle Helsingin kaupungin ja Helsingin puutarhaseuran yhteistyönä.

Puiston halki virtaa pieni puro, joka laskee vesialtaaseen. Käytävät on tehty liuskekivestä. Nimen Lenininpuisto se sai vuonna 1970, kun vietettiin Vladimir Iljits Leninin (1870–1924) syntymän 100-vuotisjuhlaa. Puisto oli aidattu ja öisin suljettu vielä 1990-luvulla, mutta säästösyistä sulkemisesta luovuttiin. Osin sen vuoksi puisto alkoi rapistua.

Lenininpuiston lampea koristaa komea, eksoottinen puu, japaninjalopähkinä. Hemmo Rättyä
Liuskekivikäytävät johtavat Lenininpuiston vaihteleviin tiloihin Hemmo Rättyä

Puisto on sommittelultaan mielenkiintoinen. Pieni lampi, johon lorisee puro, ottaa vastaan heti Sturenkadun puoleisesta portista sisään tultaessa. Lampea koristaa komea, eksoottinen puu, japaninjalopähkinä eli Juglans ailantifolia. Liuskekivikäytävät johtavat vaihteleviin tiloihin. Puutarhanäyttelyn jäljiltä puistossa kasvaa runsaasti harvinaisia kasveja. Puiston kaksi muuta sisäänkäyntiä sijaitsevat pohjoisessa Vesilinnankadulla ja etelässä Linnanmäen huvipuiston pääporttia vastapäätä.Linnanmäen portin kohdalta avautuvat myös huikeat näköalat.

Puisto on vieläkin kasviharrastajien bongauskohde, vaikka osa kasvillisuudesta on vuosien saatossa kuollut. Sieltä löytyy useita arkoina pidettyjä tai muuten harvinaisia kasveja, joita ei tapaa muista Helsingin puistoista. Puisto on hyvä esimerkki siitä, kuinka miltei paljaalle kalliolle saadaan aikaan viehättävä, monilajinen puisto. Huomattava osa alueen puuvartisista kasveista istutettiin näyttelyä varten ja ne kasvavat yhä alueella.

Kasveista mainittakoon, euroopanmarjakuusen lajikkeet Taxus baccata ’Washingtonii’ ja ’Repandes’, liuskahopeavaahtera Acer saccharinum ’Wieri’, koreantuija Thuja koraiensis ja lumiherukka Ribes niveum. Kanadanhemlokki Tsuga canadensis lienee lajissaan Helsingin komein. Maininnan arvoisa ovat myös hibatuija Thujopsis dolabrata ja kartiokuusi Picea glauca ’Conica’. Puiston keskiosassa kasvaa ehkä Helsingin ainoa koreantuija Thuja koraiensis, joka on helppo tuntea koristeellisista, alta valkoisista neulasista. Talvi 2003 verotti ankarasti kasvillisuutta, erityisesti havuja.

Vuonna 2008 puisto nousi otsikoihin, kun sinne puuhattiin Leninin patsasta Kuka tietää, Leninin patsas hänen nimikkopuistossaan saattaisi tehdä paikasta varsinaisen turistirysän!

Peruskorjauksen suurin urakka on vuotavan vesiaiheen korjaaminen Hemmo Rättyä
Huonokuntoiset käytävät ja liuskekiviportaat kunnostettiin Hemmo Rättyä

Peruskorjaus palauttaa puistolle sen arvon

Lenininpuiston peruskorjaus valmistui 2015 Maisema-arkkitehtitoimisto Näkymä OY:n suunnitelmien mukaan. Suunnitelman tavoitteena oli 1960-luvulla rakennetun puiston alkuperäisen hengen säilyttäminen ja palauttaminen. Sisääntuloalueet jäsenneltiin uudelleen ja huonokuntoiset rakenteet korjattiin. Suurin urakka oli vuotavan vesiaiheen korjaaminen. Puistoa rajaava huonokuntoinen aita uusitiin, huonokuntoiset käytävät ja liuskekiviportaat korjattiin sekä kalusteet uusittiin. Puiston kasvillisuutta kunnostettiin ja uusittiin osana puistokokonaisuutta alkuperäisen Rosenbröijerin suunnitelman hengessä. Huonokuntoiset puut ja pensaat poistettiin ja niille kasveille, jotka liittyvät alkuperäiseen suunnitelmaan, tehtiin korvausistutukset. Kokonaan uusia istutuksia tehtiin uusittaville alueille sisääntulojen yhteyteen.