Sembramänty (Pinus cembra) muistuttaa kovasti makedonianmäntyä. Molemmilla pitkät neulaset ovat viiden kimppuina ja molempien latvukset ovat nuorena munanmuotoisia. Sembran alaoksat alkavat kuitenkin vanhemmiten, 40–60 vuoden iässä, ränsistyä ja puu menettää silloin säännöllisen kasvutapansa.
Parhaiten sembramännyn erottaa makedonianmännystä käpyjen perusteella: sembran suuret kävyt ovat nuorina vaalean liilan värisiä, ”tynnyrinmuotoisia” ja lähes pystyssä, kun ne makedonianmännyllä ovat pitkänomaisia, vihreitä ja pihkaisia. Sembran siemenet muistuttavat pinjansiemeniä ja ovat oikein hyvän makuisia. Mm. Pietarin ruokakaupoissa sembransiemeniä myydään samaan tapaan kuin meillä pinjansiemeniä.
Sembramänty on ollut ensimmäisiä Suomeen tuotuja koristepuita ja tärkeä puutarhakasvi. Vanhoja sembroja kasvaa edelleen vanhoissa puistoissa ja pihapiireissä. 1800-luvun nälkävuosien jälkeen sembroja yritettiin istuttaa meille myös ravintokasviksi, mutta niiden ravitsemukselliset hyödyt taisivat jäädä vähäisiksi. Sembran siemenet ovat kuitenkin linnuille tärkeää ravintoa. Mm. meillä harvinaisia pähkinähakkeja tavataan toisinaan aterioimassa sembramännyissämme, sillä sembran siemeniin erikoistuneet pähkinähakit kuulemma löytävät erehtymättä pääravintokasvinsa luo.
Sembra on kotoisin Keski- ja Itä-Euroopan vuoristoalueilta ja Siperiasta Uralin itäpuolelta. Sembra menestyy meillä Pohjois-Suomessa asti. Suomessa sembramännyt elävät 80–100-vuotiaiksi.
Helsingissä iäkkäitä sembroja kasvaa vanhoissa puistoissa, hautausmailla ja kartano- ja huvilapuutarhoissa. Liiloja käpyjä puiden latvuksissa voi tähyillä mm. Tähtitorninvuorella, Kaivopuistossa, Sibeliuksenpuistossa ja Hesperianpuistossa sekä Herttoniemen ja Tullisaaren kartanopuistoissa ja Bokvillanin huvilapuutarhassa Arabiassa. Malmin hautausmaalla sembroja kasvaa rivikaupalla.