Kahden kolmion ja niitä yhdistävän suorakaiteen muotoinen Erottajan aukio on historiallisen ydinkeskustan merkittävä nivel kaupunkirakenteessa. Erottajan aukio sijaitsee Kaartinkaupungin kaupunginosassa Svenska Teaternin eli Ruotsalaisen teatterin etelä- ja länsisivuilla. Aukio rajautuu Mannerheimintiehen, Ruotsalaisen teatterin rakennukseen, Esplanadin puistoon ja Eteläesplanadi-katuun, etelässä Erottajankadun alarinteeseen ja pohjoisluoteessa Pohjoisesplanadiin.
Erottaja ennen
Vielä 1700-luvun lopussa Erottajan kohdalla oli kaupunkilaisten viljelypalstoja. Tärkein Erottajan alueella sijainnut rakenne oli tienhaara. Silloisesta Turuntiestä erkani Hietalahden satamaan johtanut paikallistie. Tästä juontanee alueen ruotsinkielinen nimi ”Skillnaden”, joka kääntyi suomeksi Erottajaksi.
1800-luvun loppupuolella Erottaja oli jo osa kaavoitettua kaupunkirakennetta. Aukio oli huomattavasti suurempi, kokonaan mukulakivetty ja valaistu. Aukiota koristi katoksellinen, yleinen kaivo. Vuonna 1850 aukiolle rakennettiin arkkitehti G. T. P. Chiewitzin (1815–1862) suunnittelema teatteri. Teatteri paloi vuonna 1863, mutta se rakennetiin uudelleen ja sittemmin sen ulkoasua on useamman kerran muutettu. Ruotsalaisen teatterin nykyinen asu on peräisin vuodelta 1936. Laajennuksen suunnittelivat arkkitehdit Eero Saarinen ja Jarl Eklund. Rakennuksen vaalea väri ja sen sileä, koristeeton pintakäsittely korostavat sen hallitsevaa asemaa Erottajalla. Teatterin edessä olevat lehmukset on istutettu 1970-luvulla.
Vuosien saatossa Erottaja on kokenut monenmoisia muodonmuutoksia. Ennen viimeisintä peruskorjausta se oli jonkinlaisessa alennustilassa. Aukiolla sijaitsi mm. kioskimainen bussikuskien taukotila, bussilinjan nro 20 päätepysäkki ja tavaratalo Stockmannin ajoramppi. Keskeinen aukio oli pinnoitettu asfaltilla.
Asemakaavan muutos katutilasta aukioksi mahdollisti Erottajan uudistustyöt. Sen kulttuurihistoriallinen, rakennustaiteellinen ja kaupunkikuvan kannalta merkittävä arvo tunnustettiin. Erottaja liitettiin osaksi kävelykeskustaa ja Esplanadien kaupunkitilaa.
Maisema-arkkitehtitoimisto Näkymä Oy on tehnyt hanketta edeltäneen ja sitä ohjanneen Erottajan ympäristöhistoriallisen selvityksen.
Erottaja nyt
Erottajan aukio muuttui vuosien 2018–2019 rakennusurakassa autottomaksi, oleskelua ja jalankulkua suosivaksi tyylikkääksi katuaukioksi. Nyt se liittyy saumattomasti osaksi Esplanadin puistoa ja ympäröiviä katuja. Mannerheimintien keskiosan ja reunavyöhykkeen sekä Pohjoisesplanadin puurivit säilytettiin. Etelä-Esplanadin reunaan istutettiin seitsemän uutta lehmusta. Teatterin edessä olevat vanhat lehmukset saivat uudet kasvualustat ja ympärilleen pyöreät istuskelupenkit.
Jalankulku- ja pyöräily-yhteyksiä parannettiin. Kokonaan uusi pyörätie saatiin Etelä-Esplanadin reunalle. Aukiolla on sekä kaupunkipyöräpiste että pyöräpaikkoja puiden välissä. Bussipysäkki ja ruma taukotila saivat lähteä. Uusi liikennevaloilla varustettu suojatie tehtiin Mannerheimintien yli, Erottajalta Bulevardille.
Koko aukio pinnoitettiin suomalaisilla, monivärisillä luonnonkivilaatoilla. Uusien lehmusten edessä olevilta puistonpenkeiltä voi tarkkailla aukion vilinää. Penkkien lähellä on kaksi opastaulua, joissa kerrotaan Erottajan aukiosta ja veistoshankkeesta. Matalat luonnonkivipollarit rajaavat aukiota Mannerheimintielle päin. Kesäisin aukion reunaa koristavat rehevät kukkalaatikot.
Aukion maamerkiksi saatiin näyttävä, neliosainen veistoskokonaisuus. Arvostetun ruotsalaisen kuvanveistäjän Eva Langen (s.1935) veistossarjan Tro Hopp Kärlek materiaaleina ovat graniitti, rauta ja teräs. Veistoshanke oli osa Kaksi maata – yksi tulevaisuus -projektia, jossa juhlistettiin 100-vuotiasta Suomea. Teoksen rahoittivat suomalaiset ja ruotsalaiset säätiöt, rahastot, yritykset ja yksityishenkilöt ja se lahjoitettiin Helsingin kaupungille ja kuuluu siten taidemuseo HAMin kokoelmiin. Osana hanketta Tukholma sai suomalaisen taiteilija Marja Kanervon taideteoksen Vuosi Luvut, joka paljastettiin Engelbrektsplanilla Tukholman keskustassa juhlavuonna 2017.
Arkkitehti Stefan Ahlmanin suunnittelema tyylikäs kahvila ja drinkkibaari Kiska ulkoterasseineen tekee aukiolla oleilusta miellyttävää. Kiska on auki säiden mukaan. Tapahtumien järjestämisen mahdollistavat maanalaiset huolto- ja tekniset tilat sähkökeskuksineen, joihin on käynti Kiskan yhteyteen rakennetusta huoltoportaasta.
Aukion avajaisia vietettiin 13.9.2019. Juhlapuheen avajaisissa piti Ruotsin silloinen ulkoministeri Anna Linde ja myös kuvanveistäjä Lange osallistui juhlaan.
Kuvia Erottajan aukiolta Helsingin kaupunginmuseon kuva-arkistossa
