Alueen historiaa
Vielä 1800-luvulla Töölönlahdenpuiston paikalla oli matala merenlahti nimeltä Kluuvinlahti. Suomen ensimmäisen Rautatien rakentaminen vuonna 1862 ja kaupungin kasvu saivat aikaan sen, että merenlahti täytettiin sekalaisella materiaalilla ja alueelle rakennettiin ratapiha.
Töölönlahden ratapiha kaupungin paraatipaikalla palveli 1980-luvun loppupuolelle saakka kunnes sen toiminnot siirtyivät Pasilaan. Viimeisenä alueelta lähti autopikajunien lastauslaituri, joka purettiin pois vasta vuonna 2012.
Kilpailu, joka ei toteutunutkaan
Vuonna 1997 järjestettiin Töölönlahden kansainvälinen puistokilpailu, jonka voitti arkkitehtien Hannu Tikka ja Kimmo Lintula ehdotus. Alueen asemakaava ja puiston jatkosuunnitelmat on laadittu voittajatyön pohjalta.
Puistokilpailun voittajatyön hallitsevin elementti olivat laajat, monimuotoiset vesiaiheet. Finlandiatalon edustalle oli sijoitettu suuri kanavamainen vesiallas, johon liittyi pienempiä poikkisuuntaisia vesiaiheita, ”kaskadeja”. Ratapihan puoleiseen reunaan oli sijoitettu puistoon aukeavien toimisto- ja asuinrakennusten rivistö ja niiden länsipuolelle sarja monimuotoisia teemapuutarhoja.
Vuonna 2004 vahvistuneesta asemakaavasta on toteutunut radan varteen sijoittuvat korttelialueet, mutta kaavan pohjalta laaditun puistosuunnitelman rakentaminen laajoine vesiaiheineen heikolle maaperälle osoittautui vallitsevassa taloustilanteessa liian kalliiksi ja voittanut puistosuunnitelma jäi toteuttamatta. Sen sijaan paikalle päätettiin rakentaa ”tilapäinen” puisto.
Haastava rakentamiskohde
Puiston rakentaminen alkoi 2014 ja avajaisia vietettiin 2016 alkukesästä. Sekalaisten täyttömaiden vuoksi alue on erittäin huonoa rakennusmaata. Painumariskit ovat suuret ja alueelta löytyi runsaasti pilaantuneita maita. Puiston pohjoisosassa rakentamista vaikeutti myös varsin lähellä maanpintaa oleva paineellinen pohjavesi.
Pohjanvahvistukset, kuten syvästabilointi tai paalulaatoitus ovat erittäin kalliita tehdä ja sen vuoksi puisto suunniteltiin siten, ettei pohjanvahvistuksia tarvittu. Rakennetummat osa-alueet, kuten puiston itäsivulla olevat taskupuutarhat ja tapahtuma-alueen kiveykset on sijoitettu kantavammalle maalle. Taskupuutarhat sijoittuvat korttelialueiden ympärille rakennetun paalulaatan päälle. Koko puiston maastonmuotoilu suunniteltiin niin, ettei suuria painumariskejä synny.
Suuria puita ja monipuolista kasvillisuutta
Osa puiston puuistutuksista tehtiin poikkeuksellisen suurella taimimateriaalilla. Erikoissuuria puuntaimia on kaikkiaan reilut 40. Niiden lisäksi puiston pohjoispäähän siirrettiin kookkaita runkopuita Oodin kirjaston työmaan alta. Suurimpien istutettujen puiden rungonympärys on 80–100 cm, kun yleisesti käytetty koko on 12–20 cm. Puut nostettiin Helsingin kaupungin taimistolta kevättalvella 2015. Puut kuljetettiin paikalle yksitellen kuorma-auton lavetilla. Puistossa vastaanottavalla koneella nostettiin puu istutuskuoppaan ja toisella koneella tehtiin multatäytöt ja paakun maanalainen tuenta. Noin 80% suurista puista selvisi vaativasta siirrosta hengissä muun muassa runsaan kastelun ansiosta.
Puita on 21 eri lajia ja niiden lisäksi puistoon istutettiin pensasryhmiä, joissa on 25 eri pensaslajia ja monivuotisista perennoista ja koristeheinistä sommiteltuja kukkaryhmiä, joista löytyy 32 eri kasvilajia. Myös sipulikukkia puistoon istutetiin tuhansittain.
Toimintakaari ja tapahtumatoiminta
Töölönlahden puisto on suunniteltu ensisijaisesti kaupunkilaisten oleskelupuistoksi. Puisto virittyy kaaren muotoisen pääkäytävän, toimintakaaren ympärille. Se yhdistää koko puistoalueen ja jakaa sen itä-länsisuunnassa erilaisiin osa-alueisiin. Puiston länsireunaa rajaa Finlandiatalo ja sen edustalla oleva Karamzininrannan katualue suosittuine pyöräreitteineen. Itäpuolella on kolme pientä taskupuutarhaa Alvar Aallon kadun kortteleiden kainalossa.
Toimintakaaren varrelle sijoittuvat erittäin suosittu leikkipaikka, kuntoilupiste ja oleskelupaikat. Liikunnallisen leikkipaikan muodostaa ratamaisesti etenevä köysistä ja verkoista rakentuva kiipeilypaikka, jossa lapset innokkaana kokeilevat motorisia taitojaan. Kiipeilyvälineen ympärillä on suuria kiipeilykuutioita. Leikkivälineiden alla on värikäs turva-alusta putoamisia pehmentämässä. Myös aikuisille on muutama kunnonkohennusteline leikkipaikan vieressä ja penkkejä istuskelua varten.
Puisto voi ylpeillä myös Helsingin pisimmillä puistonpenkeillä, joka sijaitsevat suurin piirtein keskellä puistoa tapahtumakaaren reunassa. Penkit rajaavat kaarta ja tarjoavatta oleskelupaikkoja ilta-auringon suuntaan. Niiden yhteispituus on 154 m. Penkkien istuimet ovat käsittelemätöntä, sertifioitua kovapuuta.
Tapahtumakaaren ympäristötaideteoksia ovat graafiset betonilaatat, joihin on painettu kuvia Töölönlahden vanhoista kartoista, ilmakuvista ja valokuvista.
Keskeisen sijainnin ja läheisten kulttuurilaitosten vuoksi myös tapahtumakäyttöön on varauduttu. Tapahtumille tarkoitettu alue on rajattu puiston Finlandiatalon puoleisen sivun ja toimintakaaren väliin. Yleisötapahtumien aikana toimintakaari toimii tilaisuuksien tukialueena ja poistumistienä.
Tapahtumakäyttöä varten alueelle on sijoitettu kolme tapahtumasähköpistettä, kaksi suuritehoista ja yksi hieman pienempi. Niiden lisäksi alueella on kaksi kioskitoimintaan varattua sähkökaappia ja Finlandiatalon omaan tapahtumatoimintaansa varaama sähkökaappi. Tapahtuma-alueen länsisivulla on liitoskaivot tapahtuma-aikaisia vesi- ja viemäriliittymiä varten.
Tapahtuma-alueen nurmikentillä on automaattinen kastelujärjestelmä, jonka tarkoituksena on pitää nurmi paremmassa kunnossa ja palauttaa se nopeammin tapahtumien aiheuttamasta rasituksesta. Runsaasta kastelusta, nurmen ilmastoinnista ja täsmälannoittamisesta huolimatta nurmialue on kasvanut heikosti. Yksi syy tähän lienee nurmilla viihtyvät valkoposkihanhiparvet. Erilaisia jäteastioita ja syväsäiliöitä piknikkansalle asennettiin puistoon mojova määrä.
Toimintakaaren Töölönlahdenkadun puoleisessa päässä on taiteilija Antti Laitisen suunnittelema taideteos Armour, joka tarkoittaa haarniskaa.
Hiekkaranta ja Töölönlahden vesi
Puiston rakentamisen yhteydessä korjattiin myös Töölönlahden eteläpään rantakaistale. Aiemmin rantaviiva oli pahoin syöpynyt ja ikävän näköinen. Rannan kiveys toimii eroosiosuojana. Kiveyksen vieressä on viehättävä pieni hiekkaranta. Jykevä ponttonilaituri mahdollistaa hiekkarannan lisäksi veden ääreen pääsyn. Rannalla voi vuokrata välineitä melontaa, soutua tai suppailua varten. Veden äärellä voi ihailla Töölönlahdella viihtyviä vesilintuja, kuten sinisorsia, kyhmyjoutsenia, haapanoita, silkkiuikkuja, kanadan- ja valkoposkihanhia ja nokikanoja. Kauniina kesäpäivänä tunnelma hiekkarannalla on kuin ulkomailla!
1800-luvun teollisuuslaitokset Hesperianpuistossa saastuttivat Töölönlahden pahoin ja sen pohjassa on vielä sedimenttiä näiltä ajoilta. Vuoden 2005 lopulla alettiin Töölönlahdelle johtaa vettä Humallahdelta tarkoituksena parantaa veden laatua. Vettä on johdettu avovesiaikaan 500 litraa sekunnissa, jolloin veden vaihtuvuutta on saatu tehostettua huomattavasti. Veden juoksutuksen suurimmat vaikutukset havaittiin juoksutuksen alettua heti ensimmäisinä vuosina, kun ravinnepitoisuudet ja veden sameus sekä levien määrä vähentyivät huomattavasti. Ensimmäisten vuosien jälkeen veden laatu on pysytellyt uudella lähtötilannetta paremmalla tasolla ja muutokset ovat olleet pieniä. Vesi on nykyisin uimakelpoista.
Taskupuutarhat
Puiston itäreunassa on kolme taskupuutarhaa eli pientä omaleimaista puistikkoa, jotka rajoittuvat Alvar Aallon kadun rakennuksiin, mutta ovat silti yleistä puistoaluetta. Kullakin puutarhalla on yksilöllinen ilme ja istutuksissa on käytetty monipuolista koristekasvillisuutta. Taskupuutarhojen kanssa samaan kokonaisuuteen kuuluu myös kaksi Alvar Aallon kadun itäpuolella sijaitsevaa katuaukiota.
Taskupuutarha 1 sijaitsee Oodin kirjaston puolella puistoa. Siinä on luonnonkivilaatoilla päällystetty, reunakivillä ja muurilla rajatut istutusalueet. Kasvillisuutena on mm. taalainkoivuja, tuurenpihlajia, vuohenkuusamia ja isoraitakuunliljoja. Sama muotokieli toistuu Alvar Aallon kadun toisella puolella.
Taskupuutarha 2 on puutarhamainen ja siinä on monipuolista kasvillisuutta, kuten erilaisia perennoja ja kuusen erikoismuotoja, esimerkiksi pallolatvakuusien rivistö. Puutarhasta avautuu näköala koko puiston yli Finlandiatalon suuntaan.
Taskupuutarha 3:n ”lattia” on noppakiveyksen ja valubetonipinnan yhdistelmä, jossa kasvaa yksi näyttävän kokoinen puu, mantsurianjalopähkinä. Sama kiveyksen ja valubetonin yhdistelmä toistuu Alvar Aallon kadun toisella puolella.
OmaStadi kirsikat ja OmaStadi niitty
Osallistavan budjetoinnin eli OmaStadin läpi menneestä ehdotuksesta vuonna 2023 Töölönlahdenpuistoon istutetaan 15 kirsikkapuuta puiston asuintalojen puoleiseen reunaan, kolmen puun ryhmissä. Lajikkeet ovat tokionkirsikka ja rusokirsikka ’Accolade’, joka on kerrottukukkainen lajike. Kirsikkapuiden alle kylvettiin apilanurmea pörriäisten iloksi.
OmaStadin toisen kauden hankkeena ehdotettiin nurmikoiden muuttamista niityiksi. Yksi kohteista on Töölönlahdenpuisto. Suunnittelualueeksi on valittu kaksi nurmikkolohkoa puiston Töölönlahden eteläpuolella sijaitsevasta päästä, joka on muutenkin luonnonmukaisin osa puistoa. Siellä on jo olemassa oleva niitty, jota laajennetaan. Rakennettavan uusniityn kasvilajistoon on valittu perinteisiä kotimaisia kukkivia niittykasveja, jotka tarjoavat ravintoa mm. kimalaisille, mehiläisille ja muille pölyttäjille. Niityn rakentaminen ajoittuu keväälle 2023.
