Heinäkuun helteillä Helsingin niityt ja kedot ovat kukkeimmillaan. Mielenkiintoinen ja komea, mutta Helsingissä harvinainen ketokasvi, tummatulikukka (Verbascum nigrum), kukkii parhaillaan Haltialan tilan läheisellä Kellarimäen kedolla. Kasvupaikka kuuluu Helsingin parhaimpiin perinneympäristöihin ja on yksi Uudenmaan arvokkaista perinnemaisemista. Rakennusvirasto on hoitanut ketoa niittämällä ja raivaamalla puuvartista kasvillisuutta vuodesta 2007.
Tummatulikukan pysyviä kasvupaikkoja pääkaupunkiseudulla on nykyään vähän ja ne kaikki liittyvät jollain lailla ihmisen toimintaan. Tummatulikukka kuuluu siis ns. muinaistulokkaisiin. Kasvi on levinnyt ihmisen mukana kedoille, niityille, pihoihin ja kalliomäkien rinteille. Sitä tavataan Suomessa erityisen runsaana vanhan asutuksen piirissä mm. Vanhassa-Porvoossa, Raaseporin linnan luona, monien muinaislinnojen ympärillä ja lounaisilla rautakautisilla asuin- ja kalmistopaikoilla. Kasvia viljellään myös koristekasvina. Tulikukkaa on muinoin käytetty lääkkeenä ja rohdoksena.
Tummatulikukka kasvaa parhaimmillaan metrin pituiseksi. Kaksivuotisena (joskus myös monivuotisena) kasvina se kasvattaa ensimmäisenä vuonna maanpinnalle tummanvihreän lehtiruusukkeen ja seuraavana vuonna pitkän punertavan kukkavarren. Tähkämäisessä kukinnossa on runsaasti keltaisia kukkia. Lämpimän vaaleankeltaisten terälehtien kauneutta korostavat erikoiset heteet, joiden palhot ovat karvaisia ja violetin värisiä. Saadessaan kukkia rauhassa yksi tummatulikukka voi tuottaa jopa 70 000 siementä ! Siemen pysyy maassa pitkään itämiskykyisenä.
Kellarimäen kedolla kasvaa tummatulikukan seuralaisena myös muita kauniita ketokukkia mm. ruusuruohoa, ketoneilikkaa, keltamataraa, peurankelloa, kissankelloa ja heinätähtimöä. Kellarimäen keto sijaitsee Pohjois-Helsingissä, Haltialan tilan alueella, Kuninkaantammentien varrella n. 200 metriä Haltialan tilalta länteen. Mäellä on kedosta kertova pieni opaste tien eteläpuolella.
Kukinta-aika heinäkuun puoliväli