Tunne puut

Vuorijalava

Siemensadetta ja jalavataudin uhkaa

Vuorijalava (Ulmus glabra) on Suomessa luonnonvarainen jalo lehtipuu, joka on meillä istutettuna monin verroin yleisempi kuin luontaisena. Luonnonvaraiset vuorijalavat ovat Suomessa rauhoitettuja ja niitä kasvaa hyvin harvakseltaan Etelä-Suomen lehtoalueilla. Puisto- ja katupuuna vuorijalavalla on paljon hyviä ominaisuuksia, joiden takia sitä on paljon istutettu: se on nopeakasvuinen, kookas, sopeutuvainen ja tuulenkestävä puu, joka on helppo kasvattaa ja kestää leikkaamista.

Vuorijalava on suuri, harmaarunkoinen, kasvutavaltaan eleetön ”peruspuu”. Yleisvaikutelma on lehtien tumman vihreän värisävyn takia varsin tumma. Lehdet ovat ”karheat kuin kissan kieli” ja niiden tyvi on epäsymmetrinen.

Vuorijalava kukkii huomaamattomasti varhain keväällä ennen lehtien puhkeamista. Varhain kypsyvän siemenen ympärillä on läpikuultavan paperimainen, pyöreä siipipalle. Kypsiä ruskeiksi muuttuneita siemeniä sataa maahan lumisateen tavoin. 75000 jalavan Amsterdamissa jalavien siemensadetta arvostetaan niin paljon, että sitä juhlitaan huhti–toukokuussa ”kevätlumen festivaaleilla” (springsnow.nl/en/expo). Meilläkin on sen verran suuri siemensato, että lumisadejuhliin lumettoman talven jälkeen olisi aihetta – tosin saimmehan keväällä 2014 jalavansiementen rinnalla aitoakin räntää ja rakeita…

Jalavista ei voi kuitenkaan puhua ilman mainintaa hollanninjalavataudista. Tämä jalavien kannalta äärimmäisen vaarallinen sienitauti on hävittänyt 1930-luvulta lähtien suuren osan Keski- ja Länsi-Euroopan jalavista. Hollanninjalavatauti ympäröi meitä jo kaikissa naapurimaissamme, Ruotsissa, Venäjällä ja Virossa, mutta ei ole vielä onnistunut tulemaan Suomeen. Jalavataudin takia jalavien runsasta istuttamista katu- ja puistopuuksi harkitaan nykyään tarkasti, ja sen tilalle yritetään löytää uusia, yhtä hyvin kaupunkioloja sietäviä puulajeja.

Vuorijalavaa kasvaa – edelleen – yleisenä katupuuna mm. Herttoniemenrannassa, Itä-Pasilassa ja Viikissä. Myös vanhoissa puistoissamme, esimerkiksi Tähtitorninvuorella, Hesperianpuistossa, Hesperian Esplanadilla ja Katri Valan puistossa kasvaa kymmeniä komeita vanhoja vuorijalavia, valtavine siemensatoineen.