Uutelan kanava ja Kauniinilmanpuisto edustavat hienolla tavalla viimeisintä ympäristösuunnittelua. Kanava, joka ei tosin kanavan tavoin johda minnekään, on paremminkin näyttävä ja mielenkiintoinen vesiaihe. Se valmistui vuonna 2006 ja kanavan itärannalle sijoittuva Kauniinilmanpuisto vuonna 2007.

Kanava on leveimmillään noin 45 metriä ja kapeimmillaan 12 metriä. Pituudeltaan kanava on 700 metriä. Kanava on porrastettu vesikorkeudeltaan kolmeen tasoon: eteläisin osa on merenpinnan tasolla, toinen allas on kolme metriä ja kolmas allas viisi metriä merenpinnan yläpuolella. Merivedellä täytetyn keskialtaan syvyys on yksi metri. Varsinainen merenpinnan tasolla oleva kanavaosuus on runsaan kahden metrin syvyinen. Vesi pumpataan kanavan ylimpään altaaseen merestä ja johdetaan putousten kautta alimpaan altaaseen.

Hellesilta, Uutelan kanava. Hemmo Rättyä
Pisara-altaasta vesi laskeutuu Hellesillan alitse alempaan altaaseen. Hemmo Rättyä
Länsirannalla on mukavat, veteen ulottuvat istuskeluportaat ja itärannan luonnollisuutta on korostettu muinaisrantaa muistuttavalla ”pirunpelto” rantakivikolla. Hemmo Rättyä
Uutelan kanava virtaa Uutelan sillan alta kohti Urheilukalastajansiltaa, jonka jälkeen pääseekin jo merelle. Hemmo Rättyä

Veden kierrätyksellä estetään veden laadun heikkeneminen. Itärannan luonnollisuutta on korostettu muinaisrantaa muistuttavalla ”pirunpelto” rantakivikolla ja ylemmissä altaissa tukimuurilla rajatuilla istutusaltailla. Vedessä kasvaa merikaislaa, saroja ja ratamosarpioita. Altaan reunalla on hietakastikkaa, rantavehnää ja viiruhelpiä.

Kanavan pohjukassa on pisaran muotoinen, matala kahluuallas, jonka keskellä on suihkulähde. Se kutsuu lapsia vesileikkeihin. Altaan pohja on kuparilla sinivihreäksi värjättyä betonia. Kanavan ylittää neljä puukantista kaarisiltaa. Pisara-altaasta vesi laskeutuu Hellesillan alitse alempaan altaaseen.

Seuraava silta on nimitetty romanttisesti Sumujen sillaksi. Tässä vesi ryöpsähtää leveänä parin metrin putouksena alas. Sumujen sillan alla on ehkä kanavan jännittävin elementti, käytävä, joka johdattaa putouksen taakse katsomaan, miltä maailma näyttää vesiverhon läpi.

Sumujen silta. Hemmo Rättyä
Sumujen sillan alla on käytävä, joka johdattaa putouksen taakse. Hemmo Rättyä

Länsirannalla on mukavat, veteen ulottuvat istuskeluportaat ja geometrisesti puilla rajattu Myrskyjen aukio. Kanavassa on Uutelansillan molemmin puolin venepaikkoja ja viimeisen, Urheilukalastajansillan jälkeen pääseekin jo merelle ja Vuosaaren uimarannalle, joka on Helsingin pisin, yli 500 metriä. Uimarannan kahvila on talvisin rautatientorilla luistelijoiden kahvipaikkana. Lähellä sijaitsee myös kotoisa kahvila, jossa voi nauttia herkullista lohikeittoa.

Kauniinilmanpuisto

Kanavan itärannalla on metsään rajoittuva Kauniinilmanpuisto. Puisto on omiaan auringonottoon ja oleiluun. Siellä on kallioita, nurmikenttiä, monivuotisia perennakukkia, tuttuja kotimaisia puita ja pensaita. Rantaviivaa elävöittävät myös puiset istuskelulaiturit. Itärannan kolme erikokoista puistoväylää kulkevat padon suuntaisesti. Raitteja yhdistävät kanavaan nähden lähes kohtisuorat portaikot.

Matalakasvuiset maksaruohot, mesimarjat, kurjenpolvet ja muut perennat on istuttettu puistoon mattoina. Ne muodostavat komean, maalauksellisen kasvipinnan niin kukkiessaan kuin syysväreissä.

Kauniinilmanpuistossa kannattaa koputtella kiviä, tunnistat kyllä mitkä ovat taidetta, mutta vain äänestä! Hemmo Rättyä
Helsingin pisin uimaranta, noin 500 metriä, löytyy Aurinkolahdesta Vuosaaresta Hemmo Rättyä

Polveileva rantakallio tuo oman, luonnonmukaisen lisänsä Kauniinilmanpuistoon ja on sopiva paikka eväiden syöntiin tai pikkuveneiden uittoon kanavassa. Upeat silokalliot löytyivät kanavan rakentamisen yhteydessä. Kallioissa näkyy edustava kokoelma graniittijuovia vulkaanisessa kivessä ja kallion pinnalla on erilaisia, jääkauden aikaisia, jäätikön uurtamia kulutusjälkiä. Puistossa köllöttelee myös Karjalasta asti tullun kivenjärkäle. Rapakivinen siirtolohkare on kellunut paikalle jääkauden jälkeisessä järvessä.

Puistossa on myös ympäristötaidetta. Helsingin kaupungin vuonna 2003 järjestämän kutsukilpailun voitti taiteilija Anne Koskinen (s. 1969) ehdotuksellaan ”Kivi”. Teoksen mallina on keskialtaassa oleva luonnonkivi. Varsinainen teos koostuu kolmesta pronssisesta ”näköiskivestä”, jotka ovat puiston nurmialueella. Luonnonkivien muotoiset veistokset toimivat paitsi itsenäisinä taideteoksina niin myös istuma- ja näköalapaikkoina kanavan varrella. Koputtele puiston kiviä, tunnistat kyllä ne, mitkä ovat taidetta, mutta vain äänestä! Kanavan ympäristöineen suunnitteli arkkitehtuuritoimisto B&M yhdessä WSP Finland Oy:n kanssa. Suunnitelma perustui kansainvälisen kutsukilpailun 1996 voittaneeseen Aurinkolahden kaavasuunnitelmaan, jonka laati arkkitehti Timo Vormala.

Puisto ja kanava saivat vuoden 2010 ympäristörakennepalkinnon.

Aurinkolahden uimaranta ja lähiliikuntapaikka

Helsingin pisimmän uimarannan, noin 500 metriä, rakentamisessa on hyödynnetty Uutelan kanavan pohjasta kaivettua hiekkaa.

Tällä jos missä tulee olo, että on ulkomailla. Rannalta näkee horisontin ja vaikka paikan aiempi nimi oli Mustalahti, niin Aurinkolahti sopii sille paremmin. Rannan edustalla on pieni luoto, jolla on hauska nimi, Viilipunkka. Sillä on ollut joskus lippusalko, mistä on enää muistumana betoninen jalka. Vuosaaren asukkaat ovat toivoneet lipputankoa takaisin. Rannan palveluita ovat uimavalvonta, pukukopit ja kahvila, joka matkaa aina talveksi rautatientorille luistinradan vierelle. Käymälät rannalla ovat siirrettävää konttimallia.

Aivan rannan tuntumaan avattiin elokuussa 2009 korkeatasoinen liikuntapaikka, jossa voi kuntoilla erilaisilla laitteilla, jotka on suunniteltu soveltuviksi kaikenikäisille. Liikuntapaikan pinta-ala on 7500 m2. Lapsille on oma leikkialue, monitoimikentällä voi pelata jalkapalloa, koripalloa tai sählyä. Hiekkakentälle toivotetaan tervetulleeksi kyykän, mölkyn, petankin ja muiden kuulapelien pelaajat. Siinä voi järjestää myös esimerkiksi taiji voimistelua tai ohjattua ulkojumppaa. Paikka on maksuton ja sitä ylläpitää liikuntavirasto.