Kaunis puu jolla on voimaa
Pohjolan luonnonvaraisista puuvartisista kasveista millään muulla ei elä yhtä laajaa eläimistöä kuin tammella: vanha tammi voi tarjota elinympäristön jopa tuhannelle hyönteislajille.
Tammi (Quercus robur) on tarujen puu, jonka tieteellinen nimi tulee keltin kielen sanoista quer (kaunis) ja cus (puu) ja latinan kielen sanasta robur (voima).
Tammi on Suomessa luonnonvarainen ja kasvaa luontaisesti myös laihoilla, kivikkoisilla alueilla. Tammi on myös suosittu puistopuu, mutta on sitä istutettu myös kujannepuuksi ja katujen varrelle. Stansvikin kartanpuistossa ja Tammitiellä Munkkiniemen kartanon lähellä on erityisen kauniit vanhat tammikujanteet. Muissakin Helsingin kartanopuistoissa, mm. Tullisaaressa, kasvaa hienoja tammivanhuksia, joista monet ovat rauhoitettuja. Helsingin paksuin tammi kasvaa Talin kartanopuistossa. Yksi Helsingin erikoisimmista tammista on se, joka kasvaa Kaisaniemen ravintolan katon läpi.
Tammi puhkeaa lehteen myöhään, vasta toukokuun lopulla. Tammen kukinta on oikeastaan aika näyttävä. Parhaiten erottuvat roikkuvat kellanvihreät siitepölyä tuottavat hedekukinnot. Paljon huomaamattomampia ovat emokukinnot, joista tammenterhot kehittyvät.
Tammi on erittäin pitkäikäinen. Puistopuuna sen odotettavissa oleva elinikä on n. 250 vuotta. Alhaalta asti oksainen vanha tammi on jykevä ilmestys. Sen oksat ovat paksuja ja mutkaisia ja paksu kaarna on kauniin syväuurteinen.
Tammi on aikoinaan ollut tärkein laivanrakennuspuu. Monet kansat ovat pitäneet tammea pyhänä, ukkosenjumalan puuna. Tammen merkitystä esimerkiksi Virossa kuvastaa, että Tamm on yksi Viron yleisimmistä sukunimistä.