Suomen pankki on vuodelta 1883. Sen suunnitteli saksalainen arkkitehti Ludwig Bohnstedt. Suomen pankin edustan istutukset ovat valtiolliselle rakennukselle sopivia, selkeitä ja edustavia. Istutukset ovat olleet nykyisessä muodossaan jo vuodesta 1920. Kesäkukkaryhmissä on kirkkaat värit ja vähän lajeja ja niitä korostaa leikattu tuhkapensasaita. Kevääksi, kesäksi ja syksyksi on oma kukkalajistonsa. Aukion pääelementti on J.V. Snellmannin patsas.

Johan Vilhelm Snellman (1806–1881)

Vuonna 2006 tuli kuluneeksi 200 vuotta J.V. Snellmanin syntymästä ja 125 vuotta hänen kuolemastaan. J.V. Snellman oli filosofi, valtiomies, kirjailija ja lehtimies. Hän laati kokonaisvaltaisen ohjelman suomalaisen kansakunnan ja sen pohjalle rakentuvan valtion kehittämiseksi. Snellman painotti suomen kielen arvoa ja korosti sivistyksen merkitystä kansallisen tietoisuuden ja toimintavalmiuden kasvattamisessa sekä valtiollisen toiminnan edellytyksenä. Hän vei loppuun rahauudistuksen, jossa Suomi sai oman valuutan, markan. Hänen kuvansa koristi myös 100 markan violetilta vivahtavaa seteliä.

Snellmanin muistomerkistä järjestettiin kilpailu vuonna 1913 ja sen voittivat yhteisellä ehdotuksella Emil Wikström (1864–1942) ja Eliel Saarinen (1873–1950). Saarinen ja Wikström tekivät aikanaan paljon yhteistyötä, mm. Suomen paviljongin Pariisin maailmannäyttelyyn 1900, Kansallismuseon porraskaiteen karhun, Hvitträskin karhun ja Rautatieaseman lyhdynkantajat. Wikström oli pronssivalutaidon edelläkävijä Suomessa.

Varat patsaaseen hankittiin kansalaiskeräyksellä. Wikström suunnitteli Snellmanista monumentaalisen ja arvokkaan istuvan figuurin, jonka piirteet on kuvattu realistisesti. Arkkitehti Eliel Saarinen suunnitteli Snellmanin patsaan jalustan ja ympäristön. Verkkaisesti edennyt rahakeräys ja sota hidastivat muistomerkin valmistumista ja patsas paljastettiin vasta Snellmanin päivänä 12.5.1923.

Snellmanin patsas vaurioitui 26.–27.2.1944 aukiolle pudotetun pommin sirpaleista. Jalustassa näkyvät vauriot on jätetty tuon suurpommituksen muistomerkiksi. Veistos konservoitiin ja terassia kunnostettiin kesällä 2005.