Tunne puut

Pylväshaapa

Ruotsin lahja kaupunkipuustovalikoimaamme

Haavan kapeakasvuinen muoto pylväshaapa (Populus tremula ’Erecta’) on kapeakasvuisista puista meillä eniten istutettu. Erikoisen kasvutapansa takia se kuuluu etenkin rakennettuun ympäristöön ja onkin kaupungeissa luonnonvaraista haapaa paljon yleisempi. Pylväshaapa löydettiin 1916 Ruotsissa metsästä. Siitä on vuosisadassa muodostanut pohjolan vastine etelässä usein nähdyille kapeakasvuisille puille.

Pylväshaapa kasvaa 10–15 metrin korkuiseksi, mutta sen latvus pysyy vanhanakin tuskin metrin levyisenä. Kapea puu mahtuu kapeisiin katutiloihin, joihin leveämmät puut eivät mahtuisi. Pylväshaavasta saadaan myös maisemassa erottuvia tiheitä puurivistöjä. Pylväshaavat ovat melko lyhytikäisiä, sillä ne elävät vain n. 50-vuotiaiksi. Taimistoissa pylväshaavat joko vartetaan tavalliseen haapaan tai ne mikrolisätään laboratoriossa.

Haavan lehdet ovat pyöreähköjä ja karkean nirhalaitaisia. Kaikille on tutun haavan lehtien jatkuvan havinan aiheuttaa pitkien lehtiruotien hentous ja litteä muoto. Luonnonvarainen haapa koreilee syksyllä punaisena, oranssina ja keltaisena, mutta pylväshaavan syysväri on yleensä keltainen. Lehtien kevätväri on hento kellanruskea.

Suomen tunnetuimmat pylväshaaparivistöt kasvavat varmaankin Naantalin Kultarannassa. Helsingissä näyttäviä pylväshaapoja kasvaa mm. Espalla Runebergin patsaan ympärillä, Maaherranpuistossa Viikissä, Tehtaanpuistossa, Hiidenkivenpuistossa Tapanilassa ja Munkkiniemenrannassa. Katupuuriveinä pylväshaapaa näkee mm. Rautatieläisenkadulla Itä-Pasilassa, Visbynkadulla Itäkeskuksessa ja Yrttimaantiellä Tapaninkylässä.