Tunne puut

Pilvi­kirsikka

Toukokuun valkohattara

Pilvikirsikka (Prunus pensylvanica) ei kuuluu Helsingin kaikkein yleisimpiin kaupunkipuihin. Uusilla asuinalueilla sitä kuitenkin näkee paljon, sillä 2000-luvulla se on lyönyt itsensä läpi Helsingin uusien asuinalueiden piha-, puisto- ja katupuuna. Esimerkiksi Arabianrannassa ja Eiranrannassa kaupunkikuvaa värittävät toukokuussa valkokukkaiset katu- ja pihapuut. Pilvikirsikkaa istutettiin satunnaisesti puistoihin jo 1950-luvulla, mutta se ei silloin vielä yleistynyt. Meilahden arboretumissa kukkii pari komeaa 1980-luvulla istutettua puuta.

Kirsikoiden tapaan pilvikirsikalla on lyhyt mutta sitäkin intensiivisempi kukinta ensimmäisten kukkivien puiden joukossa. Pilvikirsikka kukkii samanaikaisesti lehtien puhkeamisen kanssa. Puut ovat matalarunkoisia ja usein kapean kartiomaisia. Poikkijuovainen runko on hienosti metallinhohtoinen. Syysväri on hehkuvan keltainen, oranssi tai punainen ja puut värittyvät syysasuunsa varhain. Syysväriä täydentävät punaiset marjat.

Pilvikirsikka on kotoisin Pohjois-Amerikasta, jossa se ilmaantuu ensimmäisenä pioneeripuulajina esimerkiksi metsäpaloaukeille. Pioneeripuiden tapaan pilvikirsikka on melko lyhytikäinen, suotuisissakin oloissa vain n. 60 vuotta.

Pilvikirsikka menestyy meillä Rovaniemen korkeudella asti. Koska pilvikirsikan marjat kelpaavat hyvin lintujen ravinnoksi, on vaarana että tämä talvenkestävä ja kasvupaikan suhteen vaatimaton puulaji levittäytyy myös ei-toivotuille kasvupaikoille. Siksi se onkin nostettu Suomen kansallisessa vieraslajistrategiassa tarkkailtavien lajien joukkoon, jotta sen leviämisuhkaa tiedetään seurata.

Kuvien puut kasvavat Arabianrannassa ja Meilahden arboretumissa.