Maataidetta ja urbaania suunnittelua uuden Vuosaaren puistoissa

Mustankiven­puisto

Mustankivenpuisto on yksi Helsingin erikoisimpia puistoja. Nimensä puisto on saanut Vuosaarelle tyypillisestä mustasta kivestä, erittäin kovasta syväkivestä, gabrosta.

Mustankivenpuisto on vanhaa soranottoaluetta ja kriisiajan pohjavesialue. Täältä otetaan vettä mikäli Päijännetunnelin käyttö estyisi. Tämä aiheutti puistorakentamisessa lisätyötä, sillä pohjaveden likaantumista piti välttää. Puistossa on myös kartion muotoinen ”pömpeli” joka toimii mahdollisen tulvan viemäriaukkona. 

Kun tulee puistoon metron puoleisesta päästä, on vastassa ihastuttava, amfiteatterimaisesti levittäytyvä perenna-alue, joka on suurimpia Helsingissä. Siinä kukkii jotain keväästä syksyyn. Kukinta alkaa kirsikkapuilla, sitten tulevat päivänliljat. Syksyllä on vuorossa syysleimujen väriloisto. Kukintaa täydentävät vielä yksivuotiset kesäkukat ja ruusut.

Kukka-alueen edessä olevalla aukiolla on maisema-arkkitehti Marja Mikkolan (s.1955) suunnittelema Lehti-taideteos. Lehti on iltaisin valaistu ja siitä tippuu vesi sen alla olevaan vesialtaaseen. Istuskelumuurin jälkeen avautuu epätodellinen maisema, kuin olisi skotlantilaisella nummella, jossa on salaperäisiä, myyttisiä kivimuodostelmia.

Vaahterat, saarnet, tammet ja punatammet reunustavat tätä laaksoa. Joukossa on myös kukkivia pensaita kuten syreeniä ja kuusamaa ja kukkivia puita, pihlajia, kirsikoita ja koristeomenia. Mustankivenpuisto on Helsingin ja koko Suomen suurin maataidepuisto. Puiston suunnittelussa oli mukana Kuvataideakatemian opiskelijoita. Yhden heistä, Anu Kiiskisen, (s.1964) suunnitelma Elo eli ”Kivimuurit, ruoholuiskat ja simpukka-aukio” valittiin toteutettavaksi puistossa. Anu Kiiskinen kertoi, että kun hän tuli ensi kertaa nykyiseen puistoon, oli leikkipuiston paikalla 10 metriä korkea kivikasa ja muutenkin paikka oli kiveä ja hiekkaa. Niinpä hän sai idean muotoilla niistä ornamentteja ja ikiaikaisia luonnon muotoja kuten spiraaleja, joita ihasteltiin jo luolamiesten aikaan.

Maaluiskia, monenkokoisia kiviä ja erilaisia ruohoja käyttäen ja sommitellen kuvataiteilija loi maastoon polveilevia muotoja. Puiston keskellä olevaa simpukka-aukiota rytmittävät maasta kohoavat kivisommitelmat. Kivet valettiin sementtiin ja ne ovat kestäneet hyvin, mutta ruohokummut jouduttiin uusimaan kulutusta kestävimmiksi, koska ne houkuttelevat talvella laskemaan mäkeä. Puiston keskellä on paljon vapaata tilaa erilaisille toiminnoille. Ympäröivät korttelit ja puisto muodostavat hienon kokonaisuuden ja puiston pohjoisosasta on säilytetty näkymä avomerelle.

Leikkipuisto Mustakivi on Mustankivenpuiston länsireunassa. Länsisivua pitkin asuinkorttelin suuntaisesti on puistokäytävä ja puukuja, joka johtaa pienelle aukiolle. Aukiolla on myös Anu Kiiskisen taideteos Eilen, tänään huomenna. Itä–länsisuuntainen käytävä sivuaa leikkipuistoa pohjoisosassa. Leikkipuiston toimintatilat ovat rakennuksen eteläpuolella. Lähimpänä rakennusta on erilaisiin tapahtumiin soveltuva kivetty ja asvaltoitu vapaa tila ja kahluuallas. Leikkivälineitä on runsaasti, mm. Käsityöpajan valmistama merirosvolaiva. Aukion kulmauksissa olevat tammet antavat varjoa ja suojaa. Eteläosassa, lähellä leikkipuistoa, on maavallien ja puuistutusten ympäröimänä luistinrata ja pelikenttä.

Puiston avajaisia vietettiin syksyllä 2002. Vieressä on koulu, päiväkoti ja nuorisotalo. Puiston kautta on moneen suuntaan läpikulkureittejä, mm. Vuosaaren läpi pohjoisesta tuleva virkistysreitti rantaan.

Mustankivenpuisto

Pinta-ala runsaat 4 ha

Suunnittelijat MA-arkkitehdit, Marja Mikkola ja taiteilija Anu Kiiskinen, 2002

Mustankivenpuisto

Pinta-ala runsaat 4 ha

Suunnittelijat MA-arkkitehdit, Marja Mikkola ja taiteilija Anu Kiiskinen, 2002