Merikasarminpuisto on kunnostettu nykyiseen muotoonsa vuonna 1987. Katajanokan uusi asemakaava määritti puiston ja toi lähelle koulun, nuorisotalon ja korttelitalon, joiden tarpeet aikanaan vaikuttivat puiston ratkaisuihin.

Puisto ulottuu Merikasarminkadun varresta kummallekin puolelle Merikasarmin, nykyisen Ulkoministeriön, rakennusta. Puisto on U-kirjaimen muotoinen. Jos nouset puistoon ratikan päätepysäkiltä, tulet ensin vanhojen Merikasarmin huoltorakennuksen raunioille, jotka on jätetty puiston osaksi fragmenttina historiasta. Kunnostettujen muurin osien sisäpuolella on kaksi hiekkalaatikkoa, pensasruusuja ja pieni jaloruusutarha.

Ulkoministeriön rakennusten sisäpihalla on aukio, joka vuonna 2009 nimettiin Nobelin rauhanpalkinnon saaneen presidentti Martti Ahtisaaren (1937–2023) aukioksi. Ahtisaari oli presidenttinä vuosina 1994–2000. Puistokaistaa reunustaa Merikasarminkadun suuntainen tammikujanne ja puiden välissä kulkee kävelytie.

Laivastokujan varteen istutettu lehmusrivi rajaa puiston tältä sivulta. Pelikenttä palvelee nuorisotalon aktiviteettejä ja myös asukkaita. Pensaita on istutettu lähinnä käytävien risteyskohtiin. Merikasarmin puoleiselle sivulle on rakennettu matala, kivinen tukimuuri. Puiston kaakkoisosa rajoittuu Merisotilaantoriin. Merikasarminkadun puukuja jatkuu puiston puolelle.

Puistossa on lähes neljän metrin korkeusero yläosan ja Merikasarminkatuun rajoittuvan osan välillä. Korkeusero on ratkaistu rakentamalla loivasti muotoiltu rinne, jonka juurelle on tehty oleskelutila. Rinteen jatkeena on avointa nurmikkoa.

Merikasarmin huoltorakennuksen rauniot on jätetty puiston osaksi fragmenttina historiasta Hemmo Rättyä
Merikasarmin huoltorakennuksen rauniot on jätetty puiston osaksi fragmenttina historiasta Hemmo Rättyä
Ulkoministeriön rakennusten sisäpihalla on Nobelin rauhanpalkinnon saaneen presidentti Martti Ahtisaaren aukio Hemmo Rättyä
Puistokaistaa reunustaa Merikasarminkadun suuntainen tammikujanne ja puiden välissä kulkee kävelytie Hemmo Rättyä