Maunulan luonto­polku

2 Vanha metsä kierrättää

Vanha metsä näyttää pysähtyneeltä, mutta siellä on käynnissä tasainen, jatkuva aineiden kiertokulku.

Osa kiertokulusta näkyy ravintoketjuna: Mato syö puunlehden, päästäinen madon, lehtopöllö päästäisen, pieneliöt ja madot hajottavat pöllön, jne.

Ravintoketjuista kutoutuu oikeastaan ravintoverkko, koska ravintoketjut risteävät ja kulkevat tuhansia reittejä.

Suuri osa kiertokulusta tapahtuu katseilta piilossa alkuaineiden kuten hiilen kiertona: Elävä puu varastoi ilmakehästä hiiltä runkoonsa, juuriinsa ja maaperään. Puu sitoo hiiltä maahan vielä kasvettuaan täyteen kokoonsakin.

Puun lahotessa hiiltä vapautuu suunnilleen yhtä paljon kuin sitä sitoutuu uuden puun kasvuun. Vanhat havumetsät ja niiden maaperä ovat suuri hiilivarasto ja tärkeä ilmastonmuutoksen jarru.

3a Kukkulan kertomaa

Ikivanhan Ukko Peruskallion päälaki pilkistää esiin kaljuna kukkulan laella. Sen ohimoilla kasvaa vähään tyytyviä jäkäliä, varpuja ja kalliomäntyjä. Kasvojen uurteisiin on aika kerännyt multaa, jonka kosteudessa sammalet ja heinätkin pärjäävät.

Harteillaan ukko kantaa kivenlohkareita, joita muinaiset meret eivät jaksaneet huuhtoa alas. Onpa hänellä muistona muutama jääkauden sulamisvesien kaukaa tuoma siirtolohkarekin.

Jääkaudelta Ukko sai myös takikseen kerroksen kiven, soran, hiekan ja saven sekaista moreenia. Se on hyvä pohja metsäisen turkin kasvaa.

Ukko muistaa yhä järistyksen, joka synnytti viereisen murroslinjan. Syntyneen laakson pohjalle silloinen meri laskosti jokien kuljettaman savipeiton. Savikon kosteus ja ravinteet ruokkivat rehevää kasvillisuutta. Nykyisin laakso puroineen kuhisee elämää, jonka kiihkeys huvittaa vanhaa vakaata Ukkoa.

3b Olemme tähtiainesta

Tämä kartta näyttää helposti löydettäviä tähtikuvioita siinä asennossa, missä ne ovat Helsingistä katsoen 24. joulukuuta kello 22. Joulun tähdet:

• Seitsentähtinen Otava muistuttaa kauhaa. Sen avulla löytyy Pohjantähti, jonka ympäri muut tähdet näyttävät kiertyvän yön aikana.
• Tiimalasin muotoinen Orionin tähtikuvio esittää antiikin tarinoissa metsästäjää. Sen tunnistaa kolmen tähden rivistä, Orionin vyöstä.
• Sirius näyttää maapallolta katsottuna tähdistä kirkkaimmalta oman tähtemme Auringon jälkeen.
• Kielisoitinta esittävän Lyyran tähtikuvion kirkkain tähti on nimeltään Vega.
• Ristinmuotoinen Joutsenen tähtikuvio näyttää lentävän Linnunradan vyötä pitkin. Joutsenen kirkkain tähti Deneb löytyy Joutsenen pyrstöstä.
• Kassiopeian tähtikuvio muistuttaa w-kirjainta.

Kirkkaana yönä voit erottaa taivaalta tähtikuvioita, omaa tähteämme Aurinkoa kiertäviä planeettoja sekä tähtienvälistä sumua. Ehkä myös kotigalaksimme Linnunradan keskusta eli Linnunradan vyö erottuu vaaleana, taivaan halkaisevana nauhana.

Kaikki vetyä ja heliumia raskaammat alkuaineet ovat syntyneet fuusioreaktioissa tähtien sisällä. Tähtitehtaat tuottavat yhäkin uutta ainetta; siitä kertoo samoissa reaktioissa syntyvä valo, jonka näemme.

Miljardien vuosien aikana nämä tähtien kokoon puristamat aineet ovat päätyneet maapallon rakennusaineiksi. Samoista aineista on kehittynyt kaikki maapallon elämä, myös ihminen. Sinäkin olet siis tähtiainesta!

Huomaathan, että tähtikartassa ilmansuunnat ovat eri puolilla kuin maastossa ja tavallisessa kartassa.

4 Pilvestä putkeen ja puroon

Tämän rinteen alla virtaa Maunulanpuro, Haaganpuron itäinen haara. Kaikki vesi, joka sataa Haaganpuron valuma-alueelle, valuu lopulta Haaganpuron kautta Pikku-Huopalahteen ja Itämereen.

Valuma-alue on lähes 11 neliökilometriä – yhtä suuri kuin 2 000 jalkapallokenttää. Kolmannes pinta-alasta on vettä läpäisemätöntä. Valtava sademäärä solisee täältä ojiin, viemäreihin ja puroihin.

Luonnossa sadevesi osin haihtuu, osin imeytyy maahan. Maasta se tihkuu hitaasti ja melko tasaisesti vesistöihin.

Kaupungissa katoille, kaduille ja asfalttipihoille satava vesi valuu ojien ja sadevesiviemärien kautta nopeasti puroihin. Tämä hulevesi huuhtoo mukaansa monenlaista likaa. Rankkasateen jälkeen hulevettä oikein ryöppyää puroihin ja niistä mereen, mutta välillä purot voivat jopa kuivua.

Kasvit ja eläimet viihtyvät parhaiten purossa, jonka vesi on puhdasta ja virtaa tasaisesti. Ihmisetkin nauttivat monimuotoisesta puroluonnosta. Siksi hulevesi pyritään nykyisin puhdistamaan viivyttämällä sen valumista esimerkiksi kasveilla ja altailla.

Pidetään yhdessä vesiluontomme puhtaana!

5 Pähkinäpensas ja lehdon salaisuudet

Lehto on elämän kehto. Alkukesästä pensaikossa pitävät konserttiaan sirittäjät, kertut, rastaat ja monet muut linnut. Maa on kirjavana kevätkukista: sini- ja valkovuokoista, kevätlinnunherneistä, kieloista…

Kesällä puiden tiheä lehvästö varjostaa maata ja kätkee suojaansa linnunpesät ja lentoharjoituksia pitävät poikaset.

Tässä lehtorinteessä kasvaa harvinaisia pähkinäpensaita, Maunulan nimikkopuita metsälehmuksia sekä järeärunkoisia, levän punaiseksi värjäämiä haapoja. Tämä arvokas alue on suojeltu luontotyyppi, jossa tulee liikkua varoen ja vain jalan.

Pähkinäpensas kasvaa Helsingissä rinteillä ja kallionalustoilla, joihin se juurtui jääkauden jälkeen. Pähkinän keltaiset hedenorkot avautuvat keväällä ennen lehtien puhkeamista. Syksyllä kypsyvät pähkinät ovat oravien ja lintujen herkkua.

Tiedon puu Muinaiset kelttiläiset tietäjät, druidit, uskoivat että pähkinäpensas oli tiedon puu ja sillä oli kyky lähettää viestejä toisille puille. Nykytieteen mukaan tämä pitänee paikkansa: Useat kasvit todella viestivät toisilleen sekä maaperän kautta että lähettämällä ilmaan haihtuvia aineita. Ne voivat kertoa esimerkiksi, että: ”Kasvinsyöjiä liikkeellä – tuottakaa nopeasti pahanmakuisia kasvinsuoja-aineita!”

6 Suomen urbaanein taimenpuro

Hiljaa katsoen voit nähdä purossa meritaimenen: joko pienen poikasen tai jo merimatkaltaan palanneen, lisääntymisikäisen vonkaleen.

On upeaa, että äärimmäisen uhanalainen taimen on saatu palaamaan ojitettuun ja kuormitettuun Maunulanpuroon. Helsingin kaupunki sekä Virtavesien hoitoyhdistys ja muu talkooväki osoittivat, että puron voi kunnostaa ennalleen arvokalan lastenkamariksi.

Puroon on tuotu kutusoraa ja kiviä ja tehty vaihtelevia virtapaikkoja, joissa taimen viihtyy ja lisääntyy. Jotta taimen menestyisi, on purossa kalastus kielletty. Puroon valuvat vedet pyritään pitämään mahdollisimman puhtaina ja purouoma luonnollisen mutkittelevana.

Monimuotoinen taimen Taimen kutee virtavesissä. Osa poikasista vaeltaa mereen tai järveen kasvamaan. Osa jää kotipuroon tai jokeen eikä kasva niin isoksi kuin vaeltavat lajitoverinsa. Näistä eri muodoista käytetään nimityksiä meritaimen, järvitaimen ja purotaimen eli tammukka. Kyseessä on kuitenkin aina sama laji, taimen.

7 Uurnalehto – hiljentymisen paikka ja luontokeidas

Maunulan majalta alkava luontopolku kiertää Maunulan uurnalehdon kautta. Seuraa luontopolkumerkkejä, niin löydät oikealle poistumisportille.

Hautausmaan portit suljetaan klo 22. Pirkkolantien pääsisäänkäynnin kävelyportista pääset ulos myös sen jälkeen.

Tämä Suomen suurin uurnahautausmaa on surutyön ja hiljentymisen paikka 23 000 vainajan omaisille. Samalla se tarjoaa hienon ympäristön luonnon tarkkailuun.

Hyvin hoidetulla hautausmaalla kasvaa valtavasti erilaisia istutettuja perennoja, pensaita ja puita. Erikoisia puulajeja ovat esimerkiksi rusokirsikka, hemlokki, ruusu-ja helmiorapihlaja, jalopähkinä, riippakatsura ja punatammi.

Monipuolisen kasvillisuuden ansiosta alueella viihtyy runsaasti hyönteisiä ja lintuja. Kirjosiepot, rastaat ja tilhet ruokailevat pensaikoissa. Saatat nähdä myös lehtopöllön tai kanahaukan saalista tähystämässä.

Ruutanat, sammakot ja nuijapääpoikaset polskivat uurnalehdon lammessa, johon on johdettu lähiympäristön hulevesiä.

Kunnioita hautausmaalla omaisten surua ja vainajjien rauhaa. Seuraa luontopolun merkkejä ja väistä hautajaissaattueet. Hautausmaa ei sovellu eväiden syöntipaikaksi.

8 Terve puro

Kunnostustoimien ansiosta tämän Haaganpuron vesi on kirkkaampaa kuin ennen. Puroluonnon eliömaailma on rikas ja moninainen.

Harvinainen meritaimen nousee merestä tänne ja ylemmäs Maunulanpuroon kutemaan. Lystikäs koskikara sukeltelee talvella pohjasta vesiperhosen ja koskikorennon toukkia.

Terveen, monimuotoisen puroluonnon tuntomerkkejä ovat: mutkittelu, solina, kirkas vesi, reunuspuiden varjostus, puut ja oksat vedessä, sora- ja hiekkapohja, vesisammalet, pohjaeläimet, kalanpoikaset, lentävät hyönteiset ja niitä saalistavat linnut. Mitä niistä näet tällä purolla?

Puron rannoilla kasvaa paikoin jättipalsamia. Se on ei-toivottu vieraslaji, joka leviää tehokkaasti ja valtaa tilaa alkuperäiseltä kasvistolta. Jättipalsamia on hyvä kitkeä pois esimerkiksi asukastalkoin.

Luonnonmukainen puro toimii veden puhdistajana. Koskipaikoissa vesi kohisten ilmastuu, ja hapekas vesi on tärkeää varsinkin lohikaloille. Veden puhtaanapidosta vastaavat lukuisat pohjassa elävät pieneliöt. Ne muuttavat veteen pudonneet lehdet ja muun aineen kaloille ja isoille eläimille sopivaksi ruoaksi.

9 Kasvun ihmettä ja lähiruokaa

Palstaviljely on Helsingissä yli 100-vuotias perinne. Kaupungissa on 39 viljelyspalsta-aluetta, joita vuokraavat kaupunginosa- tai palstaviljelyyhdistykset. Viereisiä palstoja vuokraa Maunulanpuiston Palstaviljelijät ry.

Palstojen koko on yleensä 50–100 m². Viljelyspalstojen välisillä käytävillä saa vapaasti kävellä ja ihailla ahkerien viljelijöiden kasvimaita. Palstat ovat kuitenkin yksityisaluetta: niille ei saa poiketa eikä niiltä saa ottaa mitään.

Palstoilla viljellään luonnonmukaisesti monenlaisia vihanneksia, yrttejä, kukkia ja marjoja. Itse viljellyssä ruoassa on kaikki vitamiinit tallella. Viljelijä saa nauttia kasvun ihmeestä ja tietää, mitä suuhunsa laittaa.

Komposti kierrättää puutarhajätteiden ravinteet takaisin palstalle, ja viherlannoitus tuo maahan uutta kasvuvoimaa. Ruoantuotannon ekologinen jalanjälki pienenee.

Kaupunkiviljely on hyvin suosittua, mutta palstoja ei riitä kaikille. Maunulan väljillä pihoilla voisi hyvin viljellä vaikka kasvilavoissa. Tarvitaan vain taloyhtiön päätös ja pari innokasta naapuria.

10 Käävät – metsäluonnon suojeluarvon mittarit

Käävät ovat sieniä, joiden rihmasto piilottelee puun sisällä tai maassa. Suurin osa käävistä on lahottajia. Hitaasti kymmenien vuosien kuluessa ne hajottavat kuolleen puun takaisin maaperän ravinteiksi, joita kasvit pystyvät hyödyntämään. Näin ravinteiden kierto jatkuu ja metsä pysyy elävänä ja monimuotoisena.

Eri kääpälajit tarvitsevat eri-ikäistä puuainesta ja jotkin juuri tiettyä puulajia. Moni kääpälaji tekee myös yhteistyötä elävien puiden kanssa vaihtaen vettä ja ravinteita puiden yhteyttämistuotteisiin.

Kääpien pehmentämät lahopuut tarjoavat pesä- ja ruokapaikkoja monille hyönteisille, linnuille ja pikkunisäkkäille. Keskuspuistoon jätetäänkin tarkoituksella lahopuuta luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi.

Vanhat metsät ovat erityisen tärkeä elinympäristö lukuisille uhanalaisille eläin- ja kasvilajeille. Siksi metsäekologit ovat erityisen kiinnostuneita käävistä, jotka kertovat metsän asukeista ja suojeluarvosta laajemminkin.

Maunulanpuistosta on löydetty yli 70 eri kääpälajia – enemmän kuin neljäsosa kaikista Suomessa tunnetuista kääpälajeista.

11 Elämää kuhiseva joutomaa

Tälle paikalle on kuljetettu kaupungin rakentamisesta yli jääneitä maita metrien paksuiseksi kerrokseksi. Sittemmin alue on toiminut urheilukenttänä, koirien ulkoilualueena ja lumenkaatopaikkana. Nykyisin se on rehevän niittykasvillisuuden vallassa.

Arvottomalta näyttävä rikkaruohokenttä eli ruderaatti voi olla luonnoltaan rikas. Muualta tuodut maat sisältävät lukuisten kasvien siemeniä, ja tuulet ja eläimet kuljettavat lisää siemeniä ympäristöstä.

Niittykasvit ravitsevat perhosia, pistiäisiä ja muita hyönteisiä, koska tarvitsevat niitä siitepölynsä kuljettamiseen. Hyönteiset taas houkuttelevat paikalle hyönteissyöjiä. Niityllä käy vilkas hyörinä koko kesän. Talvella siellä pyörii lintuparvia herkuttelemassa hangesta esiin kohoavien talventörröttäjien siemenillä.

Jos joutomaata ei muokata pitkään aikaan, sinne kasvaa vähitellen pensaita ja puita. Matala kasvillisuus vähenee, ja alue metsittyy. Tätä luonnon muuttumista kutsutaan sukkessioksi.

Pölyttäjähyönteiset kuljettavat heteiden siitepölylähetyksen kukkien emiin kuin postipaketin ovelta ovelle. Hyönteispölytteiset kasvit pärjäävät siten hyvin vähällä siitepölyllä. Tuulipölytteiset kasvit puolestaan lähettävät ilmoille valtavasti siitepölyä siinä toivossa, että pieni osa massajakelusta päätyy oikeaan osoitteeseen.

12 Elämänkierron muistelua

Maunulan luontopolku on lopuillaan. Voit palata tästä lähtöpaikkaan Maunulan majalle länteen päin tai tutustua vielä Pieneläinten hautausmaahan. Se on tästä etelään noin 300 metrin päässä, Metsäläntien alikulkutunnelin takana.

Maunulan luontopolku on käsitellyt luonnon monimuotoisuutta ja aineen kiertokulkua luonnossa. Kuolema murheineen on tämän kiertokulun väistämätön osa, niin kuin myös kuoleman jälkeen versova uusi elämä iloineen ja suruineen.

Eläinten hautausmaalla on noin 3 000 pientä hautaa. Sen persoonalliset hautakivet ja muistoesineet kertovat ihmisten kaipauksesta lemmikin kuoleman jälkeen. Eläinten hautausmaata ylläpitää Helsingin eläinsuojeluyhdistys.

Hautausmaan ympärillä sankassa kuusimetsässä elämä jatkaa kiertoaan. Tiaiset ja hippiäiset tiitittävät oksilla, metsämyyrät ja -hiiret vipeltävät varvikossa. Jonkun elämänkaari päättyy äkkiä ketun, pöllön tai haukan kynsiin, ja saalistajan nälkäiset pesäpoikaset saavat eväänsä.

Kierto jatkuu.