Tunne puut

Koivu

Betula verrucosa rauduskoivu,
Betula pubescens hieskoivu

Juhannuksen keskeinen puu on kansallispuumme rauduskoivu (Betula pendula). Juhannussaunaa ei voi kuvitella ilman koivuvihdan tuoksua, ja juhannuksen juhlatilat koristellaan usein nuorilla koivuilla.

Koivu on helppo tunnistaa valkeasta, tuohisesta rungostaan, joka on nuorella puulla kuin hilseilevää silkkiä ja vanhemmalla rosoista ja tummaa. Iäkkään koivun rungon tyvi on musta ja paksun halkeilleen kaarnan peittämä.

Rauduskoivu on valoa vaativa avoimen kasvupaikan puu. Se on toisaalta vaatimaton kasvupaikan suhteen, toisaalta ei kestä täyttöjä eikä tiesuolaa, saa herkästi lahovaurioita ja kestää huonosti leikkaamista. Koivu elää yleensä n. 100-vuotiaaksi ja saavuttaa täyden kokonsa jo 60–80-vuotiaana.

Suomalaisista 10–20 % potee siitepölyallergiaa. Koivu on yleisin siitepölyallergian aiheuttaja. Koivu kukkii varhain keväällä ”hiirenkorvavaiheessa” toukokuun alkupuolella. Siitepölyä pöllyttelevät hedenorkot ovat pitkiä ja roikkuvia, siemenet tuottavat eminorkot lyhyitä ja pystyjä. Siementen kypsyttyä roikkumaan kääntynyt eminorkko hajoaa, ja lenninsiivelliset hedelmät ja siementen välissä olevat kolmikulmaiset norkkosuomut lentelevät pitkin ja poikin.

Koivu on tyypillinen pihapuu, mutta sitä on istutettu paljon myös puistoihin ja jopa katupuuksi. Helsingissä arvellaan kasvavan n. miljoona koivua: 700 000 metsissä ja loput pihoilla, tonteilla ja julkisilla viheralueilla.

Helsingin tunnetuimpia koivupuistoja lienee Sibeliuksenpuisto. Koivukujanne johtaa mm. Talin ja Herttoniemen kartanolle ja Annalan huvilalle. Hienoja koivukatuja ovat mm. Hietaniemenkatu, Riimusauvantie Suutarilassa, Kotkankatu Alppilassa, Malminkartanontie, Myllypurontie ja Siilitie Herttoniemessä.