Haltiala

Haltialan tila tänään

Haltialan metsät, pellot ja jokimaisemat on liitetty laajana yhtenäisenä viher- ja ulkoilualueena osaksi Helsingin Keskuspuistoa. Haltialan tila on osa laajempaa, Helsingin kaupungin omistamaa Haltialan virkistysaluetta. 1950- ja 1980-luvulla Haltialan viereen rakentui Torpparinmäen asuinalue. Joen toisella puolella on Vantaan Tammiston asuinalue, jonka rakentaminen alkoi 1990-luvulla. Senkin asukkaat hyödyntävät Haltialaa virkistysalueenaan.

Tänään tämä pala ikivanhaa suomalaista maalaismaisemaa on noin puolen tunnin, 16,5 kilometrin ajomatkan päässä Helsingin keskustasta ja 10 minuutin matkan päässä lentokentältä. Pellot ovat edelleen osa kartanoympäristöä ja ne muodostavat kulttuurihistoriallisesti arvokkaan kokonaisuuden, joka halutaan säilyttää jälkipolville. Siksi jo 1400-luvulla alkanutta peltojen viljelyä jatketaan pääkaupungin viheralueverkoston osana. Avoimet, viljellyt maisemapellot toimivat metsäisten viheralueiden ja rakennettujen puistojen vastapainona tiheästi rakennetuilla alueilla.

Viljelymenetelmät

Haltialan peltoala on 202 ha ja sen metsäalue kuuluu Keskuspuiston pohjoisosaan. Pelloilla viljellään kotimaisia viljalajeja, kauraa, ruista, ohraa ja vehnää. Haltialan viljasta suurin osa myydään keskusliikkeille, osalla ruokitaan Helsingin linnustoa ja pieni osa jauhatetaan tilalla myytäväksi.

Valtaosaa tilan pelloista hoidetaan tavanomaisen maatalouden menetelmin eli keinolannoitteita ja kemiallisia torjunta-aineita käytetään rikkakasveja, kasvitauteja ja tuhohyönteisiä vastaan. Osa pelloista tehdään suorakylvönä eli kylvö tehdään suorakylvökoneella maata muokkaamatta. Tämä pitää maaperän elävänä ja estää maa-ainesten huuhtoutumista.

Pienellä alalla, n.30 ha, kokeillaan luonnonmukaista viljelyä. Peltoja lannoitetaan karjanlannalla sekä kasvattamalla typpeä maahan sitovia kasveja, kuten apila- ja hernekasveja. Luomussa rikkakasvien ja kasvituholaisten torjunta perustuu mekaaniseen torjuntaan sekä luonnon omien puolustusmekanismien vahvistamiseen. Tietoa viljelymenetelmistä löytyy ulkoilureittien varrella sijaitsevista opasteista.

Itämerihaaste

Helsingin alueen kolme suurta maatilaa, yliopiston Viikin tutkimustila, Tuomarinkylän kartano ja Haltialan tila ovat mukana Helsingin ja Turun kaupunkien aloittamassa Itämerihaasteessa. Sen tavoitteena on vähentää maatalouden vesistökuormitusta.

Itämeren ja muiden vesistöjen rehevöityminen ja siitä johtuvat ilmiöt, kuten haitallisten levien massaesiintymät sekä veden samentuminen ovat vakavia ongelmia. Pelloilta huuhtoutuu ojiin ravinnepitoisia vesiä ja maa-aineksia. Osa kuormituksesta päätyy purojen ja jokien kautta rehevöittämään rannikkovesiämme. Pelloilta ja muilta maa-alueilta tulevaa kuormitusta kutsutaan hajakuormitukseksi. Suuri osa ihmisen toiminnan aiheuttamasta hajakuormituksesta tulee maataloudesta. Siksi on tärkeää, että maatalouden toimintatapoja kehitetään vesistökuormituksen vähentämiseksi.

Viereinen Vantaanjoki on Haltialan tilan vesiensuojelullinen haaste. Päästöjä vähennetään monenlaisin keinoin, kuten suojavyöhykkeillä, tarkoituksenmukaisella lannoituksella ja peltojen talviaikaisella kasvipeitteisyydellä. Vesiensuojelua parantavat myös suorakylvö ja luomuviljely. Lisätietoa vesiensuojelusta löytyy ulkoilureittien varrella olevista opasteista.

Tilakeskus

Tilasta vastaa kaupunkiympäristön toimiala ja tilan työtekijät ovat Staran palveluksessa. Tilaan kuuluu useita entisen maatilan rakennuksia ja 1947 rakennettu navetta, jossa on lampaita ja muita kotieläimiä.

Haltialan tilan muotopuutarha on ennallistettu vuosina 2001–2002. Ennallistamisen suunnitteli MA-arkkitehdit. Haltialan entisestä päärakennuksesta oli jäljellä osa sen kivijalkaa. Sitä täydennettiin ja kivijalan paikalle tehtiin piknikalue.

Haltialan tilan leikkipaikka on uudistettu kesällä 2015. Lasten leikkipaikka muistuttaa nyt pientä maatilaa, jossa on uudet tilan henkeen sopivat leikkivälineet, kuten kotieläinaiheiset keinut ja jousieläimet, liukumäki yhdistettynä monitoimitelineeseen, jossa on pieni mökki. Sieltä voi leikisti vaikka ruokkia tilan piikoja ja renkejä. Talvella tilalla on myös huikea jäämäki ja napakelkka ulkoilevia lapsia ilahduttamassa. Pienet karitsat lampolassa ovat hellyttävä vetonaula pääsiäisen tienoilla.

Haltialan tila tarjoaa pääkaupunkiseudun asukkaille kiinnostavan vierailukohteen, hyvän esimerkin toimivasta maatilasta sekä mahdollisuuden tutustua kotieläimiin. Siellä saa myös kerätä loppukesällä ilmaiseksi herneitä, auringonkukkia ja muita viherkesantokasveja kunkin vuoden viljelysuunnitelman mukaisesti. Keruuajoista tiedotetaan vuosittain erikseen.

Tilan pehtoori Jari Kuusinen henkilökuntineen järjestää tilalla myös erilaisia tapahtumia. Suosituimpia ovat Haltialan joulu, laskiainen ja pääsiäinen.

Kahvila Wanha Pehtoori, sijaitsee pihapiirissä vuonna 1910 rakennetussa asuintalossa. Kahvilanpitäjät ovat yksityisiä yrittäjiä. He järjestävät kesäisin myös country-henkisiä tapahtumia. Kahvila-ravintola Wanha Pehtoorissa voi nauttia virvokkeita ja maukasta kotiruokaa.

Video tilan eläimistä.